Riccardo Fogli (s. 21. lokakuuta 1947 Pontedera, Italia) on italialainen kevyen musiikin laulaja. Fogli aloitti soolouransa vuonna 1973 oltuaan sitä ennen kuutisen vuotta Pooh-yhtyeen laulajana. Hän osallistui San Remon musiikkifestivaaleihin kahdeksan kertaa 1970–1990-luvuilla.

Riccardo Fogli
Henkilötiedot
Syntynyt21. lokakuuta 1947 (ikä 77)
Pontedera, Italia
Ammatti laulaja
Muusikko
Laulukielet italia
Aktiivisena 1966–
Tyylilajit pop, rock
Yhtyeet Pooh
Levy-yhtiöt VedetteView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut

Toscanalaisessa Pontederan kaupungissa syntynyt Fogli aloitti muusikon uransa 1960-luvulla liittymällä Slenders-nimiseen rock-yhtyeeseen; yhtye oli perustettu 1961.[1] Vuosina 1966–1973 hän toimi Pooh-yhtyeen laulajana, minkä jälkeen hän ryhtyi soolouralle. Foglin ensimmäinen sooloalbumi, Ciao amore, come stai, ilmestyi 1973. Albumi menestyi heikonlaisesti. Seuraavana vuonna Fogli osallistui San Remon musiikkifestivaaleihin kappaleella "Complici". Foglin ensimmäinen menestyskappale oli 1976 julkaistu "Mondo", kappale on mukana samana vuonna julkaistulla studioalbumilla Riccardo Fogli. Seuraavana vuonna julkaistu "Stella" menestyi niin ikään hyvin.

Yhteistyö Maurizio Fabrizion ja Guido Morran kanssa poiki menestyssävellyksiä 1980-luvun alussa. Vuonna 1982 Fogli voitti San Remon musiikkifestivaalit kappaleella "Storie di tutti i giorni"[2], kappaleen kirjoittivat Maurizio Fabrizio, Riccardo Fogli ja Guido Morra. Fogli osallistui San Remon musiikkifestivaaleihin sittemmin sävelteoksilla "Sulla buona strada" (1985), "Non finisce così" (1989), "Ma quale amore" (1990), "Io ti prego di ascoltare" (1991), "In una notte così" (1992) ja "Romanzo" (1996), mutta hänen suosionsa kääntyi vähitellen laskuun. Vuonna 1983 hän edusti Italiaa Eurovision laulukilpailussa Maurizio Fabrizion säveltämällä kappaleella "Per Lucia" ja päätyi jaetulle sijalle 11 Suomen yleisradioyhtiötä edustaneen Ami Aspelundin kanssa.[3]

2000-luvulla Riccardo Foglilta on julkaistu lähinnä kokoelma-albumeja. Studioalbumi Ci saranno giorni migliori ilmestyi 2005. Pooh-yhtye palasi yhteen vuonna 2016 ja kesäkuussa tallennettiin livealbumi Pooh 50 - L'ultima notte insieme, joka julkaistiin myöhäiskesästä 2016.[4]

Diskografia

muokkaa

Pooh-yhtyeen kanssa

muokkaa
  • Per quelli come noi (1966)
  • Contrasto (1968)
  • Memorie (1969)
  • Opera prima (1971)
  • Alessandra (1972)
  • Pooh 50 - L'ultima notte insieme (2016)

Sooloalbumit

muokkaa
  • Ciao amore, come stai (RCA Italiana, DPSL 10617) (1973)
  • Riccardo Fogli (CBS, 81284) (1976)
  • Il sole, l'aria, la luce, il cielo (CGD, 20001) (1977)
  • Che ne sai (Paradiso, PRD 20151) (1979)
  • Alla fine di un lavoro (Paradiso, PRD 20229) (1980)
  • Campione (Paradiso, PRD 20265) (1981)
  • Compagnia (Paradiso, PRD 20317) (1982)
  • Torna a sorridere (Paradiso, PRD 20411) (1984)
  • 1985 (Paradiso, PRD 20456) (1985)
  • Le infinite vie del cuore (Paradiso, PRD 20681) (1987)
  • Amore di guerra (1988)
  • Sentirsi uniti (CBS, 466570 1) (1990)
  • Teatrino meccanico (1992)
  • Nella fossa dei leoni (1994)
  • Romanzo (1996)
  • Matteo (Raro!Records) (1999)
  • Ci saranno giorni migliori (2005)

Lähteet

muokkaa
  1. Alessandro De Gregorio: Si ballava al ritmo degli Slenders Il Tirreno. 12.4.1998. Viitattu 20.3.2017.
  2. Antonio Mustara: Festival di Sanremo 1982 Sorrisi.com. 26.1.2015. Viitattu 23.3.2017.
  3. Riccardo Fogli eurovision.tv. Viitattu 30.1.2022.
  4. POOH 50 - L'ULTIMA NOTTE INSIEME Pooh.it. Viitattu 23.3.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 1