Rikkidioksidi
Rikkidioksidi (SO2) on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä kaasu. Se on rikin ja hapen yhdiste, jota syntyy muun muassa rikin tai rikkipitoisten aineiden palaessa, esimerkiksi eräitä fossiilisia polttoaineita käytettäessä sekä tulivuorenpurkausten yhteydessä. Kivihiiltä poltettaessa kaikki kivihiilen sisältämä rikki hapettuu rikkidioksidiksi. Rikkidioksidi esiintyy ulkoilmassa hiukkasina tai kaasumaisena aerosolina.[1]
| Rikkidioksidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | SO2 |
| Moolimassa | 64,054 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | −72,4 °C (200,75 K) |
| Kiehumispiste | −10 °C (263 K) |
| Tiheys | 2,551 g/l |
| Liukoisuus veteen | 9,4 g / 100 ml (25 °C) |
Rikkidioksidia pidetään ongelmallisena ilmansaasteena, koska se reagoi herkästi veden kanssa muodostaen rikkihapoketta (SO2 + H2O → H2SO3), joka muuntuu edelleen rikkihapoksi H2SO4 tai sulfaatiksi eli rikkihapon suolaksi SO42−. Rikkihappoa liukenee pilvien sisältämiin vesipisaroihin, jotka satavat alas maaperää ja vesistöjä happamoittavana ja rakennusmateriaaleja syövyttävänä happamana sateena. Hapan sade syövyttää myös erilaisia materiaaleja sekä aiheuttaa haittaa ihmiselle ja muille eliöille.
Rikkidioksidi on vesiliukoista, ja sen takia suurin osa hengityselimistöön joutuneesta rikkidioksidista jääkin ylähengitysteiden kosteisiin limakalvoihin. Osa siitä kuitenkin päätyy keuhkorakkuloihin asti, ja aiheuttaa kudosvaurioita. Se ärsyttää hengitysteitä ja suuria keuhkoputkia. Tyypillisiä äkillisiä oireita ovat yskä, nuha, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistuminen. Erityisesti astmaatikot ovat herkkiä rikkidioksidille, ja pakkanen pahentaa rikkidioksidista aiheutuneita oireita. Rikkidioksidi aiheuttaa myös silmien ärsytystä. Pitkäaikainen altistuminen rikkidioksidille vaurioittaa hengitysteiden lisäksi hammaskiillettä.[2][3]
Rikkidioksidi vaurioittaa suurina pitoisuuksina puiden lehtiä ja neulasia.
Rikkidioksidipäästöillä on toisaalta huomattava ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus, koska rikkihappo- ja sulfaattihiukkaset viilentävät ilmakehää[4].
Puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana, EU on päätöksillään pyrkinyt vähentämään rikkidioksidipäästöjään mahdollisimman paljon, ja esimerkiksi Suomessa rikkidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet tehokkaasti. Nykyään Suomen rikkidioksidipäästöt ovat enää noin kymmenes siitä, mitä ne olivat 1980-luvulla.[5]
Rikkidioksidin CAS-numero on 7446-09-5.
Rikkidioksidia käytetään elintarvikkeiden säilöntäaineena ja sen merkintä tällöin on E220.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ http://www.uku.fi/avoin/ymp_terveys/oppimateriaali/terveys/terveys_altistus1_ilma.html
- ↑ http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/terveys/huono_ilmanlaatu.php
- ↑ http://hengitysliitto.fi/Heli/Ajankohtaista/Uutiset/Energiaasaastamallavaikutetaanhengitysilmaan/
- ↑ Heikki Nevanlinna (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivu 87.
- ↑ http://www.medicina.fi/fato/76.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa