Sýros

Väestö
Sijainti	37°25′42″N, 24°54′53″E, Sýros-Ermoúpoli; Sýros, Etelä-Egean saaret; Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Pirgos, 442 m
Pinta-ala	83,6 km²
Asukasluku	21 507
Suurin kaupunki	Ermoúpoli
Asutuskeskukset	Vári, Mánna, Áno Sýros
Kieli	kreikka

Sýros (kreik. Σύρος), antiikin aikana Sȳros (m.kreik. Σῦρος), Syriē (Συρίη) tai Syra (Σύρα),^[1] on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Sen pinta-ala on 83,6 km² ja asukasluku 21 507. Hallinnollisesti saari kuuluu Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ermoúpoli.^[2]

Maantiede

Sýros sijaitsee Kykladien saariryhmän keskiosassa ja sen pääkaupunki Ermoúpoli onkin koko Kykladien perinteinen keskuskaupunki ja aiemmin Kykladien prefektuurin pääkaupunki. Sýroksen itäpuolella sijaitsevat Kykladien antiikin aikainen keskus Delos sekä Mýkonos, koillispuolella Tínos, pohjoispuolella Ándros ja länsipuolella Kýthnos. Sýroksesta luoteeseen sijaitsevasta Ateenasta on saarelle noin 144 kilometriä.

Sýroksen Kínin kylä.

Sýroksella on vuoristoa erityisesti saaren pohjoisosissa. Suurempia vuoria on myös etelä- ja länsiosissa.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Sýros-Ermoúpolin kunta

Sýros kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, johon kuuluu myös joukko pienempiä asumattomia lähisaaria. Aiemmin saaren alue jakaantui kolmen eri kunnan alueelle.^[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ermoúpolin (11 407 asukasta) lisäksi Vári (1 584), Mánna (958), Áno Sýros (862) ja Poseidonía (760).^[2] (Katso myös: Luettelo Sýros-Ermoúpolin kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Syros

Sýros oli merkittävä keskus esihistoriallisen niin kutsutun kykladisen kulttuurin aikana. Eräs sen vaiheista, Kéros-Sýros-kulttuuri, on saanut osan nimestään saaresta. Myöhemmin antiikin aikana saarella oli ainakin kaksi kaupunkia, jotka olivat saaren poliksen eli kaupunkivaltion keskus Syros, joka sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Ermoúpolin paikalla, sekä Galessos, joka sijaitsi saaren länsirannikolla.^[3]^[1]^[4]

Ermoúpolin kaupunkia.

600-luvulla eaa. Syrosta asuttivat joonialaiset. Aika oli saarelle kulttuurista ja taloudellista nousukautta. Saarelta oli kotoisin filosofi Ferekydes. 400-luvulla eaa. saari liittyi Ateenan kanssa Deloksen meriliittoon. Makedonia valloitti saaren 300-luvulla eaa. Varhaisimmat kristilliset monumentit saarella ovat peräisin 400-luvulta.^[5]

Myöhempi historia

1800-luvulla saaresta tuli käytännössä itsenäinen Ranskan protektoraatti. Tuolloin saarelle tuli paljon pakolaisia muualta yhä turkkilaisvallan alla olleesta saaristosta. Ermoúpolin kaupunki syntyi 1820-luvulla. 1850-luvulta lähtien Ermoúpoli oli Kreikan suurin ja tärkein satama Pireuksen nousuun saakka, sillä siellä toimi merkittävä höyrylaivayhtiö Ellinikí Atmóplia,^[5] jonka laivat purjehtivat kaikkialle saaristoon ja myös muihin maihin.

Nähtävyydet

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ermoúpolin museot sekä saaren pohjoisosassa sijaitseva varhaisen kykladisen kulttuurin aikainen asuinpaikka, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kastrí.^[6]

Liikenne

Saaren pääsatama on Ermoúpoli. Sieltä on yhteydet muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Sýroksen lentoasema sijaitsee noin kaksi kilometriä Ermoúpolista etelään.

Lähteet

↑ ^a ^b Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”523 Syros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ Sosin, Joshua: A Common Market on Syros. Two Imperial Letters (" IG" XII. 5 658). Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2005, 54. vsk, nro 2, s. 222–226. Artikkelin verkkoversio.
↑ ^a ^b Andersson, Per J.: ”Síros”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 156–165. Mondo. ISBN 952-99247-3-9
↑ ”Syros”, Greek Island Hopping 2008, s. 238–241. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sýros Wikimedia Commonsissa

Kykladit

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Santoríni Thíra Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas, Kímolos Ágios Andréas, Koufonísia Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos, Makáres Ágios Nikólaos, Thíra Ágios Spyrídonas Akráthi Almyronísi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avelonísia Megálos Avelás Mikrí Akradiá Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Diakoftó Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Escháti Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Foúis Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Alidonísi Gáidaros Megálo Platý Prásso Tourlítis Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi, Kímolos Kalógeroi, Tínos Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Kasséles Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Klimatónisa Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lazaronísi Lázaros Makáres Makrá Makronísi Manolonísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálo Viókastro Megálos Refmatiáris Mikrí Pláka Mikronísi Mikró Viókastro Mikrós Avelás Mikrós Refmatiáris Moschonás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi, Íos pohj. Petalídi, Íos loun. Pipéri Pláka Plakí Planítis Porí Práso Prasonísi, Íos Prasonísi, Kímolos Prasoúra Psathonísi, Íos Psathonísi, Sýros Revmatonísi Revmatonísia Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Theotókos Thermonísia Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaronísi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous Vryokastráki

[Smith-1] Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[Elstat-2] Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

[Hansen-3] Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”523 Syros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1

[4] Sosin, Joshua: A Common Market on Syros. Two Imperial Letters (" IG" XII. 5 658). Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2005, 54. vsk, nro 2, s. 222–226. Artikkelin verkkoversio.

[Andersson-5] Andersson, Per J.: ”Síros”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 156–165. Mondo. ISBN 952-99247-3-9

[GIH-6] ”Syros”, Greek Island Hopping 2008, s. 238–241. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

Sijainti	37°25′42″N, 24°54′53″E, Sýros-Ermoúpoli Sýros, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Pirgos, 442 m
Pinta-ala	83,6 km²