Samnilaissodat

Samnilaissodilla viitataan kolmeen roomalaisten ja samnilaisten heimojen väliseen sotaan, jotka käytiin vuosien 343 eaa. ja 290 eaa. välillä. Samnilaiset olivat roomalaisten sitkeimpiä vihollisia Italiassa. He taistelivat vielä esim. liittolaissodassa Sullaa vastaan. Sotiin osallistuivat lähes kaikki Italian ryhmät, kuten etruskit, umbrit ja galleja.

Samnilaissodat
Osa Rooman sotia Italiassa
Päivämäärä: 1. 343 eaa. - 341 eaa. 2. 326 eaa. - 304 eaa. 3. 298 eaa. - 290 eaa. Paikka: Samnium, Italian keskiosat Lopputulos: Samnilaiset hävisivät kaikki kolme sotaa Aluemuutokset: Roomalaiset saivat haltuunsa Italian maat Po-joelta aina Magna Graeciaan
Osapuolet
Rooman tasavalta liittolaisineen	Samnilaisten heimot Etruskien kaupungit Gallialaiset Umbrit ja muita

Varsinkin toisessa, pitkässä sodassa roomalaiset kärsivät raskaita tappioita ja häväistystä. Vasta sodat Pyrrhosta ja Karthagoa vastaan toivat yhtä vaikeita tilanteita. Toisaalta vaikeudet johtivat myös sotilaallisiin uudistuksiin, ja lopulta Rooma nousi voiton turvin keskisen Italian valtiaaksi. Tasavalta sai lisää alueita ja asukkaita (?) mikä vaikutti siihen, että Rooma alkoi käydä sotia muuallakin eikä vain paikallisia taisteluja.

Sotien kulku

Ensimmäinen samnilaissota

Apenniinien ylänköheimot, sabiinit, olivat vanhastaan pyrkineet raivaamaan tiensä Latiumin kautta Tyrrhenanmerelle. Etruskit ja latinalaiset pureutuivat kuitenkin maihinsa, ja sadan vuoden aikana kulkijoiden muuttoliike oli kääntynyt etelään ja kaakkoon. Heitä oli virrannut Campaniaan, jossa he olivat sivistyneet ja heidän elintasonsa oli noussut, ja he olivat unohtamassa isiensä tavat. 300-luvulla ennen ajanlaskumme alkua vahvin vuoristolaiskansa, samnilaiset, alkoi muuttaa alas vuorilta Campanian sukulaistensa jäljissä. Kauempana etelässä bruttien ja lucaanien vuoristoheimot painostivat kreikkalaisia siirtokuntia Magna Graeciassa.

Campanialaiset vetosivat Roomaan, joka vastasikin avunpyyntöön. Roomalaisten lähettiläät tapasivat samnilaisten johtajat, mutta heitä kohdeltiin tylysti, ja siitähän seurasi sota.

Ensimmäinen samnilaissota oli lyhyt. Sitä leimasivat Rooman voitot ja sotilaiden kapina, joka tukahtui rauhallisesti diktaattori Marcus Valerius Corvuksen avulla. Sota kesti kaksi vuotta ja päättyi, kun roomalaiset hylkäsivät campanialaiset kukistaakseen kapinan omien liittolaistensa (socii) taholta Latiumissa. Latinalaiset oli vedetty sotaan ilman heidän omaa suostumustaan, ja heitä ärsytti riippuvuus Roomasta.

Huolimatta sodan lyhyydestä sai Rooma liitettyä alueisiinsa Campanian rikkaan pohjoisosan, johon kuului myös sen tärkein kaupunki Capua. Roomalaiset historioitsijat värittivät kuvaustaan sodan alusta lainaten Thukydidestä, mutta on kuitenkin uskottavaa että campanialaiset lopulta pyysivät apua.
Jos näin on, tämä voi olla ensimmäinen kerta, kun avunpyyntö on ollut syynä siihen, että Rooma ryhtyi sotaan. Oli miten oli, Campania oli tärkeä lisä Rooman resursseihin, ja sikäläisille on saatettu myöntää Rooman kansalaisuus ilman äänioikeutta (civitas sine suffragio).

Toinen (Suuri) samnilaissota

Vuonna 327 eaa. rauha Campanian tasangon ja Samniumin vuoristolaisten välillä rikkoutui ja samnilaiset perustivat kreikkalaiseen Neapoliihin varuskunnan. Campanialaiset pyysivät jälleen apua Roomalta, joka vastasi tapansa mukaan – aggressiivisesti. Roomalaiset kohtasivat samnilaiset Liris-joen laaksossa ja aloittivat "Suuren samnilaissodan", joka kesti yli kaksikymmentä vuotta eikä siitä puuttunut roomalaisten tekemiä hyökkäyksiä. Sodan alkupuolella Rooma kärsi raskaita tappioita, mutta kuitenkin elpyi ja uudisti sodankäyntiään. Ilmeisesti näihin aikoihin roomalaiset vaihtoivat kreikkalaisten hopliittien falangin joustavampaan ja taktisesti lupaavampaan manipuliin, joka sopi paremmin vuoristoiseen maahan.

Alkuun roomalaiset kunnostautuivat, ja samnilaiset tarjosivat rauhaa. Tasavallan ehdot olivat kuitenkin sietämättömiä, joten sota jatkui. Samana vuonna – 321 eaa. – samnilaiset saivat roomalaiset ansaan Kaudinan solassa. Armeijan mukana oli kumpikin, siis kaksi Rooman konsulia. Samnilaisten johtaja Gaius Pontius tarjosi roomalaisille kaksi vaihtoehtoa; kuolla, tai suostua rauhaan ja 'kulkea ikeen ali'. "Ies" oli roomalaisten keihäistä tehty portti. Elettä pidettiin todellisena nöyryytyksenä. Konsulit valitsivat lopulta jälkimmäisen. Myöhemmät roomalaiskirjoittajat ovat koettaneet kiertää häpeän väitteillä rauhan torjumisesta Roomassa ja kostosta samnilaisille.

600 roomalaista ritaria joutui panttivangiksi. Vangitut konsulit saivatkin solmittua rauhan viideksi vuodeksi, ja sota pysähtyi joksikin aikaa.

Vuosina 320 ja 319 eaa. roomalaiset lähtivät kostamaan ja palauttamaan kunniaa. He saivatkin samnilaiset kukistettua. Livius sanoo sitä erääksi Rooman historian suurimmaksi tapahtumaksi. Voitosta huolimatta roomalaiset kärsivät pahan tappion Lautulaessa 315 eaa. Vuoteen 314 kohtalo näytti olevan samnilaisten puolella. Campania oli vähällä pettää roomalaiset, ja jotkin samnilaisten kaupungit olivat solmineet Rooman kanssa rauhan. Lisäksi etruskit päättivät sekaantua välienselvittelyyn 311 eaa. Tämä päätti 40 vuotta kestäneen rauhan.

Ensišokin jälkeen roomalaiset kuitenkin ryhdistäytyivät. Sota muuntui kamppailuksi alueen herruudesta. Vuosien 311 ja 304 välillä Rooma sai useita voittoja niin etruskeista kuin samnilaisistakin. Vuonna 308 etruskit tarjosivat rauhaa, joka solmittiin raskain ehdoin. 304 rauhaa pyysivät myös samnilaiset. Ehdot olivat kovat, mutta eivät murskaavat. Rauha solmittiin, ja se kesti vuoteen 298 eaa.

Kolmas samnilaissota

Kolmannessa sodassa samnilaisten liittolaisina olivat apulilaiset, etrurilaiset, umbrilaiset ja gallialaiset. Roomasta lähti neljä sotajoukkoa eri suuntiin vihollisia vastaan. Yksi niistä ryhtyi taisteluun samnilaisia ja heihin liittyneitä gallialaisia vastaan Sentinumin luona (295 eaa.). Kun gallialaiset tekivät ankaran hyökkäyksen sotavaunuillaan ja saattoivat roomalaiset epäjärjestykseen, näytti yleinen pako olevan tulossa. Sinä hetkenä konsuli Decius, niin kuin hänen isänsä eräässä latinalaissodassa juhlallisesti vihitti itsensä ja vihollisen manalan jumalille, peitätti päänsä ja ajatti hevosensa vihollisen tiheimpään ryhmään, jossa hän kuoli lukemattomista iskuista. Taistelu päättyikin Rooman vihollisen täydelliseen tappioon. Toisella kerralla Pontius itse otettiin kiinni, vietiin riemusaatossa Roomaan ja siellä mestattiin. Samnilaisten maa kärsi suuresta hävityksestä ja kansan täytyi tyytyä voittajan määräämiin koviin ehtoihin.

Kronologia

Fresko Kaudinan solan taistelusta

Ensimmäinen samnilaissota (344 – 341 eaa.)

• 342 eaa. – Taistelu Gaurusvuorella
• 341 eaa. – Roomalaiset lopettavat sodan samnilaisia vastaan ja sotivat kapinoivia latinalaisia vastaan (340 – 338 eaa.)

Toinen eli Suuri samnilaissota (326 – 304 eaa.)

• (327 eaa. – Samnilaiset alistavat Neapoliin)
• 326 eaa. – Suuri samnilaissota alkaa
• 321 eaa. – Roomalaiset väijytetään Kaudinan solassa ja pakotetaan kulkemaan ikeen ali
• 320 eaa. – Samnilaiset hävittävät Fregellaen
• 315 eaa. – Lautulaen taistelu; Samnilaisten selvä voitto
• 314 eaa. – Taistelu Teracinassa; Roomalaisten voitto Fabius Rulianuksen johdolla
• 311 eaa. – Etruskit liittyvät sotaan samnilaisten puolelle
• 310 eaa. – Vadimon järven taistelu etruskien ja roomalaisten välillä
• 308 eaa. – Sota laajenee kun umbrit, picentinit ja marsit liittyvät sotaan Roomaa vastaan. Etruskit ja roomalaiset solmivat rauhan
• 306 eaa. – Hernicien kapina Roomaa vastaan
• 305 eaa. – Bovianumin taistelu päättyy samnilaisten tappioon ja lopettaa vastarinnan tältä haavaa
• 304 eaa. – Sota päättyy. Eekvit (Aequi) kukistetaan. Rooma perustaa monia uusia siirtokuntia ja saa haltuunsa suuria osia keski- ja etelä- Italiasta

Kolmas samnilaissota (298 – 290 eaa.)

• 298 eaa. – Sota alkaa
• 298 eaa. – Volterran taistelu
• 298 eaa. – Roomalaiset valtaavat Taurasian, Bovianum Vetuksen ja Aufidenan kaupungit samnilaisilta
• 297 eaa. – Konsuli Fabius Maximus Rullianus saa voiton samniiteista lähellä Tifernumia
• 295 eaa. – Taistelu Sentinumissa
• 294 eaa. – Samnilaiset saavat voiton Luceriassa
• 293 eaa. – Aquilonian taistelu
• 291 eaa. – Roomalaiset rynnäköivät Venusian samnilaiskaupunkiin
• 290 eaa. – Sota päättyy samnilaisten häviöön

Katso myös

• Rooman ryöstö vuonna 390 eaa. tai 387 eaa., ryöstäjinä gallialaiset

• Puunilaissodat, roomalaisten kolme vaikeaa sotaa Karthagoa vastaan

• Keltiberit, sotaisia heimoja Iberian niemimaalla