Sarah Bernhardt

ranskalainen näyttelijä

Sarah Bernhardt (22./23. lokakuuta 1844 Pariisi26. maaliskuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen näyttelijä. Häntä pidetään 1800-luvun loppupuolen merkittävimpänä ranskalaisena näyttelijänä ja yhtenä näyttämötaiteen historian suurimmista nimistä.[1]

Sarah Bernhardt
Sarah Bernhardt Nadarin kuvaamana
Sarah Bernhardt Nadarin kuvaamana
Henkilötiedot
Koko nimi Henriette-Rosine Bernard[1]
Syntynyt22./23. lokakuuta 1844[1]
Pariisi, Ranska
Kuollut26. maaliskuuta 1923 (78 vuotta)[1]
Pariisi, Ranska
Ammatti näyttelijä
Puoliso Ambroise Aristide Damala
Lapset Maurice
Näyttelijä
Aktiivisena 1862–1922
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Tausta

muokkaa

Benhardt syntyi Pariisissa vuonna 1844 Henriette Rosine Bernard -nimisenä hollantilaiselle juutalaiselle kurtisaanille Judith Van Hardille, joka tunnettiin myös nimellä ”Youle”. Lapsen isä oli Edouard Bernard, ranskalainen juristi, ja Henriette koulutettiin ranskalaisissa katolisissa sisäoppilaitoksissa. Elättääkseen itsensä hän yhdisti varhaiseen näyttelijänuraansa kurtisaanina toimimisen – noina aikoina molempia aloja pidettiin paheksuttavina.

Bernhardtin näyttelijänura alkoi vuonna 1862, lähinnä komedianäytelmissä. Kuuluisa hänestä tuli Euroopan näyttämöillä 1870-luvulla, ja pian hän oli haluttu esiintyjä kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ollen mahdollisesti 1800-luvun kuuluisin näyttelijä. Bernhardt tunnettiin vakavana draamanäyttelijänä.

Vaikka Bernhardt olikin pääasiallisesti teatterinäyttelijä, hän teki useita äänitteitä erilaisiin produktioihin. Eräs varhaisimmista oli Jean Racinen Faidran lukeminen Thomas Edisonin kotona New Yorkin -vierailulla 1880-luvulla. Monialaisena Benhardt harrasti teatterin lisäksi taiteista myös kuvataiteita, kuten maalausta ja kuvanveistoa, sekä poseerasi mallina Antonio de La Gandaralle. Lisäksi hän julkaisi kirjoja ja näytelmiä.

Tšekkiläinen taiteilija Alfons Mucha teki useita ikonisia art nouveau -suuntausta edustavia mainoksia ja julisteita Bernhardtista. Suomalaissyntyinen pianisti ja kirjailija Ina Lange haastatteli häntä 1883 Tukholmassa. Haastattelu julkaistiin 22.6.1883 Helsingfors Dagblad -lehdessä kirjailijanimellä Daniel Sten.

Viimeiset vuodet

muokkaa

Vuonna 1915 Benrhardtin oikea jalka amputoitiin sen vahingoituttua vakavasti kymmenen vuotta aiemmin. Hän joutui pyörätuoliin useiksi kuukausiksi. Siitä ja puisen jalkaproteesin tarpeesta huolimatta hän jatkoi uraansa.

Bernhardt kuoli poikansa Mauricen käsivarsille vuonna 1923 ja on haudattu Pariisiin La Père Lachaisen hautausmaalle.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Sarah Bernhardt Encyclopædia Britannica. Päivitetty 24.11.2023. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Aston, Elaine: Sarah Bernhardt. A French Actress on the English Stage. Berg, 1989. ISBN 978-0-854960194 (englanniksi)
  • Brandon, Ruth: Being Divine. A Biography of Sarah Bernhardt. Secker & Warburg, 1991. ISBN 978-0-436199950 (englanniksi)
  • Emboden, William A.: Sarah Bernhardt. Studio Vista, 1974. ISBN 978-0-289705049 (englanniksi)
  • Garans, Louis: Sarah Bernhardt. Itinéraire d’une divine. Editions Palantines, 2005. ISBN 978-2911434433 (ranskaksi)
  • Gold, Arthur & Fizdale, Robert: The Divine Sarah. A Life of Sarah Bernhardt. Knopf, 1991. ISBN 978-0-394528793 (englanniksi)
  • Gottlieb, Robert: Sarah. The Life of Sarah Bernhardt. Yale University Press, 2013. ISBN 978-0-300192599 (englanniksi)
  • Lorcey, Jacques: Sarah Bernhardt. l’art et la vie. Seguier Editions, 2005. ISBN 978-2840494171 (ranskaksi)
  • Menefee, David W.: Sarah Bernhardt in the Theatre of Films and Sound Recordings. McFarland & Company Incorporated Pub, 2003. ISBN 978-0-786416363 (englanniksi)
  • Taranow, Gerda: Sarah Bernhardt. The Art Within the Legend. Princeton University Press, 1972. ISBN 978-0-691061818 (englanniksi)
  • Verneuil, Louis: The Fabulous Life of Sarah Bernhardt. Greenwood Publishing Group, 1972. ISBN 978-0-837157078 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 2