Sepelrastas
Sepelrastas (Turdus torquatus) on mustarastaan sukuinen vuoristoissa elävä lintu.
| Sepelrastas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Rastaat Turdidae |
| Suku: | Rastaat Turdus |
| Laji: | torquatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Turdus torquatus |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaLinnun pituus on 23–24 cm, paino 110 g ja siipien kärkiväli 38–42 cm.
Koiras on musta tai tummanharmaa lukuun ottamatta valkoista kaulusta ja keltamustaa nokkaa. Sen siivet ovat hopeanhohtoiset, mikä on hyvä tuntomerkki verrattuna mustarastaaseen. Naaras ja nuori lintu ovat himmeämpiä väriltään. Nuoren linnun rinnan vaalea puolikuu on syksyllä ja talvella vaikeasti erotettavissa, kunnes se höyhenten kulumisen johdosta keväällä kirkastuu. Nuorta lintua pitää varoa sekoittamasta mustarastaaseen. Sepelrastaan lento ei ole tyypillistä rastaiden lentoa vaan poikkeaa siitä selvästi. Siivenlyönnit ovat nykiviä ja lento suoraviivaista. Ääni on kova naksahdus, joka muistuttaa mustarastaan ääntä.
Vanhin eurooppalainen rengastettu sepelrastas on ollut espanjalainen 9 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
muokkaaSepelrastas pesii Länsi- ja Keski-Euroopan vuoristoissa, Lapissa, Kaukasuksella ja Turkmeniassa. Suomessa pesii 100–200 paria Lapissa. Euroopan kanta on 250 000 – 350 000 paria, josta puolet eli kolmasosa maailman kannasta, pesii Itävallassa ja Romaniassa. Se muuttaa talvehtimaan Välimeren maihin ja Pohjois-Afrikkaan. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa ja toukokuun alussa, syysmuutto elokuun lopulta alkaen aina marras–joulukuulle, päämuuton sattuessa lokakuulle.
Elinympäristö
muokkaaVuoristot. Lapissa tuntureilla ja vaaroilla, missä jyrkkiä kallioseinämiä tai rotkoja. Muuttoaikoina tavataan monenlaisilla kivikkoisilla avomailla.
Lisääntyminen
muokkaa
Sepelrastas tekee pensaaseen, tavallisimmin kuitenkin maahan, siistin puolipallonmuotoisen pesän ja munii siihen 3–6, tavallisesti 4 munaa. Haudonta-aika on 12–14 päivää ja kummatkin puolisot hautovat. Samoin ne molemmat ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän 14–16 päivän ikäisinä. Sukukypsä yksivuotiaana. Pohjoisessa pesii kerran kesässä, etelässä usein kahdesti.
Ravinto
muokkaaSepelrastas syö hyönteisiä, matoja ja muita selkärangattomia sekä hedelmiä ja marjoja.
Lähteet
muokkaa- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
Viitteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Turdus torquatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
Kirjallisuutta
muokkaa- Järvinen, Antero & Pryl, Mikko 1976: Havaintoja sepelrastaan Turdus torquatus pesimisestä Kilpisjärvellä. – Lintumies 4.1976 s. 121. SLY.
- Pulliainen, Erkki, Eskonen, Hannu & Hietajärvi, Teuvo 1981: Sepelrastas pesivänä Itäkairan itäosissa. – Ornis Fennica 58:175–176.
- Österblom, Ingmar 1985: Sepelrastas (Turdus torquatus)* ilmeisesti pesivänä Korppoon ulkosaaristossa. – Lintumies 4.1985 s. 191. LYL.
- https://twitter.com/EuroBirdPortal/status/855443884792582144