Septuaginta

Septuaginta (latinan sanasta septuāgintā ’seitsemänkymmentä’, minkä vuoksi siihen usein viitataan roomalaisella, 70:tä tarkoittavalla merkinnällä LXX; koko alkuperäinen nimi lat. versio septuaginta interpretum, m.kreik. ἡ μετάφρασις τῶν ἑβδομήκοντα, hē metafrasis tōn hebdomēkonta, ”seitsemänkymmenen käännös”) on ensimmäinen tunnettu juutalaisten Heprealaisen Raamatun eli Tanakin kreikankielinen käännös. Myöhemmin Septuagintasta tuli pohja kristinuskon Vanhalle testamentille.

Septuagintan sivu Codex Marchalianuksessa, 500-luku.

Syntyhistoria

Juutalaisen perimätiedon mukaan Septuagintan kääntäminen tapahtui Egyptin kuninkaan Ptolemaios II Filadelfoksen (285–247 eaa.) pyynnöstä. Nimen sanotaan tulevan niistä seitsemästäkymmenestäkahdesta (pyöristettynä seitsemänkymmentä, latinaksi septuaginta) kääntäjästä, jotka perimätiedon mukaan laativat Mooseksen kirjoja kääntäessään kukin täsmälleen samanlaisen käännöksen. Käännöksen synnystä kertoo 2. vuosisadan lopulla kirjoitettu Aristeaan kirje, jonka luotettavuus historiallisena lähteenä on viimeaikaisessa tutkimuksessa kyseenalaistettu. On kuitenkin luultavaa, että ainakin Pentateukin eli Tooran käännöstyö tapahtui 3. vuosisadan puolivälin tienoilla, mahdollisesti juuri Ptolemaios II Filadelfoksen hallintakaudella. Muiden kirjojen käännökset ovat syntyneet kahden seuraavan vuosisadan aikana.

Aristeaan kirjeen kaltaisen myöhemmän perimätiedon tarkoitus on ollut vahvistaa Septuagintan asemaa ja auktoriteettia. Tarina seitsemästäkymmenestä ihmeellisen taitavasta kääntäjästä ja Egyptin kuninkaan määräyksestä ovat keksittyjä. Perimätiedossa on kuitenkin myös hivenen totuutta, sillä todennäköisesti Septuaginta on käännetty juuri Egyptin Aleksandriassa. Heprealaisesta Raamatusta käännettyjen kirjojen lisäksi mukaan on otettu myös alun perin kreikaksi kirjoitettuja kirjoja, joista käytetään nimitystä Vanhan testamentin apokryfikirjat tai deuterokanoniset kirjat.

Septuagintan kääntämisen taustalla on ollut Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kieltä ei enää osattu riittävän hyvin, joten tuli tarve kääntää juutalaisten pyhät kirjoitukset kreikaksi. Kääntämisen syynä on siten ollut juutalaisen jumalanpalvelusyhteisön tarpeet, ei Egyptin kuninkaan kiinnostus juutalaisten pyhiin kirjoituksiin.

Käännöstapa, kieli ja suhde heprealaiseen tekstiin

Septuagintan käännöstapa vaihtelee eri kirjoissa. Ensimmäiseksi käännetty Pentateukki on kohtalaisen sanasanainen käännös, jossa yhtä heprean sanaa yleensä vastaa yksi kreikan sana. Pentateukin käännös on ilmeisesti toiminut jonkin verran mallina muiden kirjojen käännöksille, jotka on käännetty Pentateukin jälkeen. Jotkin Septuagintan kirjoista ovat Pentateukin käännöstä kirjaimellisempia (esimerkiksi Saarnaajan ja Hesekielin kirja), kun taas toiset huomattavan vapaita (esimerkiksi Sananlaskut ja Jobin kirja).

Septuagintan kieli sisältää jonkin verran piirteitä, jotka johtuvat käännöksen pohjana olevasta heprean kielestä. Näitä kutsutaan hepreaismeiksi tai semitismeiksi. Hepraismien määrä myös vaihtelee eri kirjoissa. Yleisesti ottaen vapaammat käännökset ovat ”parempaa” kreikkaa, kun taas hyvin kirjaimellisesti käännetyt kirjat sisältävät enemmän hepreaismeja.

Septuaginta vahvistaa Kuolleenmeren kääröjen käsitystä, että heprealaisen Raamatun teksti oli ajanlaskun taitteessa saanut jo pääosin muotonsa, mutta eri kirjoista oli vielä liikkeellä eri versioita. Monissa kohdin Septuaginta ja Kuolleenmeren kääröjen tekstimuodot ovat yhtenäisiä ja poikkeavat masoreettisesta tekstistä.

Tekstihistoria

Septuagintan sivu Codex Colberto-Sarravianuksessa, 800-luku.

Septuagintan synnyn jälkeen sen kieltä korjattiin. Tällaisia korjauksia olivat esimerkiksi parempi luettavuus ja sen muuttaminen lähemmäs alkuperäistä heprealaista tekstiä. Jotkin näistä muutoksista eli revisioista olivat systemaattisia ja Septuagintasta syntyi uudenlaisia "editioita", joita kutsutaan resensioiksi. Septuagintan resensioista tunnetaan ns. lukiaaninen resensio ja heksaplaarinen resensio. Lukiaaninen resensio on perinteisesti yhdistetty kirkkoisä Lukianoksen toimintaan, mutta tämä näkemys on kyseenalaistettu modernissa tutkimuksessa. Heksaplaarisen resension taustalla puolestaan on Origenes ja hänen toimittamansa kuusipalstainen Heksapla.

Resensioiden lisäksi Heprealaisesta Raamatusta tehtiin ajanlaskun vaihteen jälkeen muitakin käännöksiä. Yksi syy uusien käännösten ilmestymiselle oli tarve tehdä käännös joka vastaisi paremmin alkuperäistä heprealaista tekstiä kuin Septuagintaa. Näistä käännöksistä tunnetuimpia ovat Akvila, Symmakhos ja Theodotion. Aiemmin mainitussa Heksaplassa oli nämä kolme käännöstä, kukin omalla palstallaan. Kolme muuta Heksaplan palstaa olivat heprealainen teksti, heprealainen teksti kreikkalaisin kirjaimin translitteroituna sekä Septuagintan teksti. Heksaplan Septuaginta-palstalle Origenes oli merkinnyt ne Septuagintan kohdat, jotka puuttuivat heprealaisesta tekstistä sekä täydentänyt kohdat jotka olivat heprealaisessa tekstissä, mutta puuttuivat Septuagintasta.

Septuagintan käyttö

Koska varhainen kristinusko oli pääosin kreikankielistä, Septuagintasta tuli ensimmäisten kristittyjen Raamattu. Uuden testamentin kirjoitusten vakiinnutettua asemansa Septuagintasta tuli kristittyjen Vanha testamentti. Lännen kirkossa käytettiin pitkään Septuagintasta käännettyjä latinankielisiä käännöksiä (ns. Vetus Latina), mutta Hieronymuksen kääntämästä Vulgatasta tuli lopulta katolisen kirkon virallinen Raamattu. Itäisessä kirkossa puolestaan Septuaginta on säilynyt virallisena Vanhan testamentin tekstinä nykyaikaan saakka. Esimerkiksi ortodoksinen kirkko käyttää Septuagintaa virallisena raamatuntekstinä.

Kirjat

Septuagintaan sisältyvät kirjat ovat:

Nimi kreikaksi		Nimi suomeksi
Laki
Γένεσις	Genesis	Ensimmäinen Mooseksen kirja
Ἔξοδος	Eksodos	Toinen Mooseksen kirja
Λευϊτικόν	Leuitikon	Kolmas Mooseksen kirja
Ἀριθμοί	Arithmoi	Neljäs Mooseksen kirja
Δευτερονόμιον	Deuteronomion	Viides Mooseksen kirja
Historialliset kirjat
Ἰησοῦς Nαυῆ	Iēsūs Nauē	Joosuan kirja
Κριταί	Kritai	Tuomarien kirja
Ῥούθ	Rūth	Ruutin kirja
Βασιλειῶν Αʹ	Basileiōn I	Ensimmäinen Samuelin kirja
Βασιλειῶν Βʹ	Basileiōn II	Toinen Samuelin kirja
Βασιλειῶν Γʹ	Basileiōn III	Ensimmäinen kuninkaiden kirja
Βασιλειῶν Δʹ	Basileiōn IV	Toinen kuninkaiden kirja
Παραλειπομένων Αʹ	Paraleipomenōn I	Ensimmäinen aikakirja
Παραλειπομένων Βʹ	Paraleipomenōn II	Toinen aikakirja
Προσευχὴ Μανασσῆ	Proseukhē Manassē	Manassen rukous
Ἔσδρας Αʹ	Esdras I	Ensimmäinen Esran kirja (Kreikkalainen Esran kirja)
Ἔσδρας Βʹ	Esdras II	Toinen Esran kirja (Esran kirja ja Nehemian kirja)
Τωβίτ	Tōbit	Tobitin kirja
Ἰουδίθ	Iūdith	Juditin kirja
Ἐσθήρ	Esthēr	Esterin kirja (lisäyksin)
Μακκαβαίων Αʹ	Makkabaiōn I	Ensimmäinen makkabilaiskirja
Μακκαβαίων Βʹ	Makkabaiōn II	Toinen makkabilaiskirja
Μακκαβαίων Γʹ	Makkabaiōn III	Kolmas makkabilaiskirja
Viisauskirjat
Ψαλμοί	Psalmoi	Psalmien kirja
Ψαλμός ΡΝΑʹ	Psalmos 151	Psalmi 151
Ἰώβ	Iōb	Jobin kirja
Παροιμίαι	Paroimiai	Sananlaskujen kirja
Ἐκκλησιαστής	Ekklēsiastēs	Saarnaajan kirja
Ἆσμα Ἀσμάτων	Asma Asmatōn	Laulujen laulu
Σοφία Σαλoμῶντος	Sofia Salomōntos	Viisauden kirja
Σοφία Ἰησοῦ Σειράχ	Sofia Iēsū Seirakh	Sirakin kirja
Ψαλμοί Σαλoμῶντος	Psalmoi Salomōntos	Salomon psalmit
Profeetat
Δώδεκα	Dōdeka	Kaksitoista profeettaa
Ὡσηέ Αʹ	I. Hōsēe	Hoosean kirja
Ἀμώς Βʹ	II. Āmōs	Aamoksen kirja
Μιχαίας Γʹ	III. Mikhaias	Miikan kirja
Ἰωήλ Δʹ	IV. Iōēl	Joelin kirja
Ὀβδιού Εʹ	V. Obdiū	Obadjan kirja
Ἰωνᾶς Ϛ'	VI. Iōnās	Joonan kirja
Ναούμ Ζʹ	VII. Naūm	Nahumin kirja
Ἀμβακούμ Ηʹ	VIII. Ambakūm	Habakukin kirja
Σοφονίας Θʹ	IX. Sofonias	Sefanjan kirja
Ἀγγαῖος Ιʹ	X. Angaios	Haggain kirja
Ζαχαρίας ΙΑʹ	XI. Zakharias	Sakarjan kirja
Μαλαχίας ΙΒʹ	XII. Malakhias	Malakian kirja
Ἠσαΐας	Ēsaias	Jesajan kirja
Ἱερεμίας	Hieremias	Jeremian kirja
Βαρούχ	Barūkh	Barukin kirja
Θρῆνοι	Thrēnoi	Valitusvirret
Ἐπιστολὴ Ἰερεμίου	Epistolē Ieremiū	Jeremian kirje
Ἰεζεκιήλ	Iezekiēl	Hesekielin kirja
Δανιήλ	Daniēl	Danielin kirja (lisäyksin)
Liitteet
Μακκαβαίων Δ' Παράρτημα	Makkabaiōn IV Parartēma	Neljäs makkabilaiskirja

Kirjallisuutta

• Psalmit Septuagintan mukaan. Psalmien ja oodien kirkollinen suomennos. Kuopio, Helsinki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, Suomen Pipliaseura, 2010. ISBN 978-951-577-444-6

Lähteet

• Fernández Marcos, Natalio: The Septuagint in Context: Introduction to the Greek Bible. Leiden: Brill, 2000. ISBN 978-9004115743
• Jobes, Karen H. & Silva, Moisés: Invitation to the Septuagint. Grand Rapids, MI: Baker Books, 2000. ISBN 0-8010-2235-5
• Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. (2. tarkistettu ja korjattu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Septuaginta Wikimedia Commonsissa

• The Septuagint (kreikaksi)
• Septuagint Greek Old Testament (kreikaksi)
• The Greek Old Testament (Septuagint) (englanniksi) (englanniksi)
• New English Translation of the Septuagint (NETS) – Septuagintan käännös (englanniksi)
• The Research Project for Textual Criticism of the Septuagint – suomalainen Septuaginta-tutkimusprojekti (englanniksi)