Serbitasavalta

toinen Bosnia-Hertsegovinan entiteeteistä
Tämä artikkeli käsittelee Bosnia-Hertsegovinan entiteettiä. Samankaltaiselta kuulostava itsenäinen tasavalta on Serbia.

Serbitasavalta (serb. Република Српска, bosniaksi ja kroatiaksi Republika Srpska; myös Bosnian serbitasavalta[1]) on toinen poliittisista entiteeteistä, jotka muodostavat Bosnia-Hertsegovinan valtion; toinen on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia-Hertsegovinan federaatio. Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka[2]. Sen pinta-ala on 25 053 km² ja väkiluku 1 218 107 (2013), joista noin 88 prosenttia on serbejä, kahdeksan prosenttia bosniakkeja ja neljä prosenttia kroaatteja.

Serbitasavalta
Република Српска (serbiaksi) Republika Srpska (bosniaksi ja kroatiaksi)
Serbitasavallan sijainti Bosnian ja Hertsegovinan sisällä.
Serbitasavallan sijainti Bosnian ja Hertsegovinan sisällä.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Valtio Bosnia ja Hertsegovina
Hallinto
 – Presidentti Milorad Dodik
 – Pääministeri Radovan Višković
Pinta-ala 25,053 km²
Väkiluku (2013) 1 218 107
Kielet serbia
bosnia
kroatia
Valuutta Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM)
BKT (2019) 6,7 mrd $
 – asukasta kohti 6 320 $
HDI (2019) 0,777
Serbitasavallan kartta.

Historia

muokkaa

Tammikuussa 1992 Bosnia-Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine) julistettiin Jugoslavian alueeseen kuuluvaksi tasavallaksi. Uuden tasavallan nimeksi muutettiin helmikuussa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi huhtikuussa 1992. Hanke ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia-Hertsegovinaan, mistä lähtien alue on ollut viralliselta nimeltään yksinkertaisesti Serbitasavalta. Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan (1992–1995) päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa tunnustettiin Serbitasavallan asema Bosnia-Hertsegovinan valtion osana, entiteettinä.

Politiikka

muokkaa
 
Serbitasavallan lippu

Serbitasavallalla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti, hallitus (pääministeri ja muita ministerejä), oikeuslaitos sekä myös muun muassa postilaitos. Sillä on myös omat symbolit, kuten lippu ja hymni Tasavaltani (serb. Моја република, Moja republika). Vaakunat ja siihen saakka käytetty kansallislaulu menettivät lainvoiman vuonna 2007.[3]

Sisällissodan aikana ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen Serbitasavallalla oli myös armeija, mutta elokuussa 2005 se liitettiin Bosnia-Hertsegovinan asevoimiin.lähde?

Serbitasavallassa on kaksikamarinen parlamentti, kansalliskokous. Ylähuoneen eli kansojen talon jäsenistä on serbejä, bosniakkeja, kroaatteja kutakin ryhmää kahdeksan ja kunnanvaltuustojen valitsemia neljä. Kansalliskokouksessa on 83 jäsentä, joista neljäsosa valitaan vaalilistoilta ja kolme neljäsosaa henkilövaalilla.lähde?

Presidentit

muokkaa

Hallinnollinen aluejako

muokkaa

Serbitasavallassa on 63 kuntaa ryhmitettyinä seitsemään alueeseen (aluekeskus):

Lähteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Määritä osoite! päivitetty 16.2.2023. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.2.2023.
  2. Uutinen pääkaupungin muutoksesta www.vienna.at. 11.3.2009. Viitattu 2.11.2009.
  3. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina – 38th plenary session 31.3.2007. Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin. Viitattu 29.12.2007. (englanniksi)
  4. Bosnian serbitasavallan presidentti kuoli Yle.fi. 30.9.2007. Viitattu 26.12.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 2