Siperianunikko
Siperianunikko (Papaver croceum) on unikoiden sukuun kuuluva, myös koristekasvina yleisesti viljelty kukkakasvilaji. Suomessa siperianunikkoa tavataan satunnaisesti koko maassa viljelykarkulaisena.
| Siperianunikko | |
|---|---|
 Viljeltyjä siperianunikkoja. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Unikkokasvit Papaveraceae |
| Suku: | Unikot Papaver |
| Laji: | croceum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Papaver croceum |
|
Helounikkoa (Papaver nudicaule) voidaan pitää samana lajina kuin siperianunikkoa, mutta Suomen Lajitietokeskuksen mukaan ne ovat eri lajeja.[1]
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Tavallisesti kaksi- tai monivuotinen siperianunikko kasvaa 30–40 cm korkeaksi. Ruusukkeena löyhänä mättäänä olevat lehdet ovat parijakoisia ja väriltään sinivihreitä. Ruusukkeen keskeltä nouseva lehdetön vana on siirottava- tai myötäkarvainen. Vanan kärjessä on yksittäinen, noin 5 cm leveä keltainen, oranssi tai joskus valkoinen kukka. Verhiö on kaksilehtinen, mutta verholehdet varisevat varhain. Terälehtiä on neljä kappaletta. Emiö on monilehtinen ja yhdislehtinen, heteitä on paljon. Siperianunikko kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät nuijamaisessa, karvaisessa kodassa. Kodan päällä on tähtimäinen, monisäteinen luottilevy, jonka alle avautuvista rei'istä siemenet varisevat.[2][3]
Levinneisyys
muokkaaSiperianunikko on alun perin kotoisin Keski-Aasiasta. Koristekasvina laji on levinnyt kauas alkuperäisiltä kasvualueiltaan.[4] Suomessa siperianunikkoa tavataan koko maassa viljelyperäisenä puutarhakarkulaisena. Parhaiten laji menestyy luonnossa Pohjois-Lapissa, jossa se kasvaa paikoin myös vakiintuneena lajina.[4][5]
Elinympäristö
muokkaaSiperianunikko kasvaa soraisessa maanperässä muun muassa tienvarsilla ja joutomailla.[4][3]
Käyttö
muokkaaSiperianunikko on yleinen puutarhojen koristekasvi. Lajista on jalostettu muun muassa vaaleanpunaisia ja punakukkaisia lajikkeita.[3]
Lähteet
muokkaa- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Helounikko – Papaver nudicaule Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 93–94.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Sibirsk vallmo (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 2.2.2012.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 93.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Siperianunikon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 2.2.2012.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2023: Siperianunikon (Papaver croceum) levinneisyys Suomessa.
- Luontoportti: Siperianunikko (Papaver croceum)
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Siperianunikko (Oreomecon crocea)
- Pirkanmaan perinnepiha: Siperianunikko (Papaver croceum) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Puutarha.net: Siperianunikko (Papaver croceum)
- ITIS: Papaver croceum (englanniksi)