Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan 1939

Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan tapahtui 1.–16. syyskuuta 1939 osana Saksan aloittamaa Puolan offensiivia. Slovakialaisia joukkoja komensi Slovakian tasavallan puolustusministeri kenraali Ferdinand Čatloš. Hyökkäyksen jälkeen Slovakia sai itselleen alueet, jotka se oli joutunut luovuttamaan Puolalle vuonna 1920. Hitler tarjosi Slovakialle suurempaa aluetta, mutta hänen tarjouksestaan kieltäydyttiin. Alueet palautettiin Puolalle vasta 20. toukokuuta 1945. [1]

Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan
Osa Puolan offensiivia
Päivämäärä:

1. –16. syyskuuta 1939

Paikka:

Puola

Lopputulos:

Slovakian voitto

Aluemuutokset:

Slovakia sai alueita Puolasta

Osapuolet

Slovakian lippu Slovakia

 Puola

Komentajat

Slovakia Ferdinand Čatloš

Puola Kazimierz Fabrycy

Tappiot

37 kaatunutta
114 haavoittunutta
11 kadonnutta
2 lentokonetta

raskaita tappioita

Slovakian puolustusministeri Ferdinand Čatloš jakaa kunniamerkkejä Slovakian armeijassa palvelleille saksalaistaustaisille sotilaille.

Sotaan osallistui 50 000 slovakkisotilasta ja Saksa saattoi varastoida Slovakian alueelle aseita ja polttoainetta. Slovakian hyvät tiet tarjosivat hyökkäysuran Puolan eteläosiin. Hyökkäystä suunniteltiin mitä salaisimmin 20. -21. heinäkuuta vuonna 1939 Saksan ja Slovakian viranomaisten tapaamisessa. [2] [1]

Maavoimat

muokkaa

Kalusto

muokkaa
  • 51 306 sotilasta
  • kolme Skoda OA vz. 27 panssariautoa
  • 18 Tatra OA vz. panssariautoa
  • 30 muuta panssariautoa
  • 30 Tc vz. 33 panssarivaunua
  • 27 LT vz. 34 kevyttä panssarivaunua
  • 52 LT vz. 35 kevyttä panssarivaunua
  • 10 LT vz. 38 kevyttä panssarivaunua
  • 7 LT vz. 40 kevyttä panssarivaunua

Organisaatio

muokkaa

Slovenská Poľná Armáda ”Bernolák”

muokkaa
  • 1. jalkaväkidivisioona Jánošik
  • 2. jalkaväkidivisioona Škultéty
  • 3. jalkaväkidivisioona Rázus
  • erillinen panssaroitu yksikkö Kalinčak - rykmentin vahvuinen alun alkaen III nopean toiminnan osasto Havran', joka 5. syyskuuta 1939, vahvistettiin ja nimettiin nopean toiminnan ryhmäksi Kalinčak, joka sai vahvistuksia 22. syyskuuta 1939
  • erillinen moottoroitun pataljoona Topol 3. syyskuuta 1939
  • 4. erillinen tykistörykmentti
  • 51. erillinen tykistörykmentti
  • panssarijuna ”Bernolák” (”Hrdlička”)
  • viesti- ja tukiyksiköitä

Ilmavoimat

muokkaa
  • 74 Avia B.534 -hävittäjää
  • 11 Avia B.534 -hävittäjää
  • 73 Letov S.328 -tiedustelukonetta
  • 15 Aero A.100 tai Ab.101 -tiedustelukonetta
  • 1 Bloch MB-200 -pommikone
  • 1 Fokker F.VII -pommikone
  • 1 Avia B-71 -pommikone

Organisaatio

muokkaa
  • 3 hävittäjälaivuetta
  • 5 tiedustelu- ja pommituslaivuetta

Tappiot

muokkaa
  • 3. syyskuuta 1939 Tatra OA vz.30 tuhoutui neljän panssariauton hyökkäyksessä. Tuhoutunutta panssariautoa kersantti Imrich Gase. Muut vetäytyivät.
  • 9. syyskuuta 1939 Avia B.534 No. 322, puolalaisen Stryjin kaupungin ilmatorjunnan alasampuma 37. hävittäjälentolaivue, kersantti William Gruń, pakkolaskeutuminen Olchowiecn kylään 25 kilometriä puolalaisten linjojen taakse. Neljä päivää myöhemmin puolalaiset tuhosivat koneen käsikranaatein
  • 9. syyskuuta 1939 alikersantti Viliam Jaloviar kuoli pakkolaskussa Presovin lähellä

Voitot

muokkaa
  • 6. syyskuuta 1939 puolalainen Lublin R-XIIID ammuttu alas. Ohjaaja, alikersantti, Marian Piasecki, ja tähystäjä luutnantti Edward Porada, 56. tiedustelulentolaivue, kuolivat. Pudottajina 12. hävittäjälentolaivujeen Avia B.534, ohjaajana F. Hanovec. Presovin lähialue.

Viitteet

muokkaa
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Kuvaus sotatoimista puuttuu
  NODES