Sokeriorava
Sokeriorava (Petaurus breviceps) on laji pussiliito-oravien heimossa. Lajia tavataan Australiassa, Uudessa-Guineassa, Tasmaniassa sekä Bismarckinsaarilla.[2] Sokeriorava on noin 20 cm pitkä[2] hännän ollessa noin puolet pituudesta. Sokerioravat ovat yleensä harmaita, mutta mahan puolella on mustan ja kerman värisiä laikkuja.[2] Eläin painaa noin 100 grammaa.[2] Sokerioravat pystyvät liitämään jopa 50 metriä ja käyttävät liitäessään häntäänsä peräsimenä.[2] Ne liikkuvat pääasiassa öisin, ja yöeläimille tyypilliseen tapaan niiden silmät ovat suuret.[2] Ne syövät enimmäkseen makeita hedelmiä ja hyönteisiä.[2]
Sokeriorava | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Pussieläimet Marsupialia |
Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
Alalahko: | Phalangeriformes |
Yläheimo: | Petauroidea |
Heimo: | Pussiliito-oravat Petauridae |
Suku: | Pussiliito-oravat Petaurus |
Laji: | breviceps |
Kaksiosainen nimi | |
Petaurus breviceps |
|
Sokerioravan levinneisyys |
|
Katso myös | |
Sokerioravia pidetään toisinaan Suomessakin lemmikkieläimenä.[2] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin mahlapussikiitäjä[3].
Lähteet
muokkaa- ↑ Salas, L., Dickman, C., Helgen, K., Winter, J., Ellis, M., Denny, M., Woinarski, J., Lunney, D., Oakwood, M., Menkhorst, P. & Strahan, R.: Petaurus breviceps IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Kinnunen, Sini: Lentävä sokeriorava on vilkas lemmikki Yle.fi. 12.2.2010. YLE Etelä-Savo. Viitattu 27.3.2011.
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 27.3.2011.[vanhentunut linkki]