Suojatie

Suojatie on jalankulkijoille varattu ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu ja liikennemerkein tai tiemerkinnöin osoitettu kohta. Useimmissa maissa suojatiet merkitään noin askeleen välein sijaitsevilla katuun maalatuilla leveillä valkoisilla raidoilla. Pyöräilijä saa ylittää suojatien ajamalla, mutta hän voi olla väistämisvelvollinen ajoradalla ajaviin nähden. Suomen uuden tieliikennelain mukaan sellaiset suojatiet, joissa pyöräilijä ei ole väistämisvelvollinen, tulisi maalata pyörätien jatkeiksi.^[1]

Suojatiet Suomessa

Suojatien uusi, 1. kesäkuuta 2020 käyttöön otettu suomalainen liikennemerkki.

Vanha suomalainen suojatien liikennemerkki

Suojatie taajama-alueella Vimpelissä

Tieliikennelaki määrää ajoneuvon kuljettajan antamaan esteettömän kulun jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Ajoneuvon kuljettajan tulee väistää suojatietä ylittävää pyöräilijää tai mopoilijaa silloin, kun hänelle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus, tai hän on kääntymässä suojatien yli. Pyörän päältä noussut pyöräilijä on jalankulkija, jolloin häntä pitää väistää samalla tavoin kuin jalankulkijaa.^[2] Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on sovitettava nopeutensa siten, että hän pystyy tarvittaessa pysäyttämään ajoneuvonsa ennen suojatietä. Laki kieltää ajoneuvon pysäköimisen ja pysäyttämisen viiden metrin matkalla ennen suojatietä. Jos suojatien eteen on pysäköity tai pysäytetty ajoneuvo, joka peittää näkyvyyden suojatielle, ei sitä saa ohittaa pysähtymättä, ellei väliin jää suojakoroketta tai toista vapaata eli tyhjää ajokaistaa. Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.^[3]

EuroTest 2008 -suojatietutkimuksen mukaan suojateiden turvallisuuteen vaikuttaa rakenteellinen kaupunkisuunnittelu, paikallinen liikennekulttuuri ja hyvin lähellä suojatietä pysäköitynä olevat ajoneuvot. Helsingissä suurin osa risteyksistä ansaitsi hyvän arvosanan päivänäkyvyydestä. Yöllinen näkyvyys Helsingissä sen sijaan oli selvästi huonompi: vain puolet suojateistä sai hyvän arvosanan.^[4]

Onnettomuustilastoja

Vuoden 2009 tilastokatsauksen mukaan edellisten viiden vuoden aikana oli kuollut keskimäärin 50 ja loukkaantunut 611 jalankulkijaa vuodessa, joista suojatiellä tapahtui 30 % kuolontapauksista ja 45 % loukkaantumisista.^[5] Pyöräilijöitä oli samalla aikajaksolla kuollut keskimäärin 28 ja loukkaantunut 951 vuodessa. Henkilövahingoista 70 % oli autoilijan ja pyöräilijän välisiä kolareita, ja erityinen riskialue oli kärkikolmiolla varustetut risteykset.^[6]

Katso myös

Ylityspaikka

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suojatie Wikimedia Commonsissa

www.liikenneturva.fi

Lähteet

[1] ttps://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/liikennevinkki/pyoratien-jatke-mika-muuttuu-uuden-tieliikennelain-myota

[2] ttps://web.archive.org/web/20061009022940/http://www.liikenneturva.fi/vanhat/118/Jalanjapyoralla_opas.pdf

[3] ttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] ttp://www.autoliitto.fi/testit_ja_ajoneuvot/suojatietutkimus/suojatietutkimus_2008/ (Arkistoitu – Internet Archive)

[5] ttps://web.archive.org/web/20101226073654/http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Jalankulkijat.pdf

[6] ttps://web.archive.org/web/20130419032124/http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/pyorailijoiden_henkilovahingot.pdf

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]