Suomen Pesäpalloliitto

Suomen Pesäpalloliitto ry
Perustettu	1931
Kotipaikka	Helsinki
Jäsenmäärä	150 seuraa, joissa yli 18 000 rekisteröityä pelaajaa
Toiminnanjohtaja	Miika Rantatorikka
Puheenjohtaja	Ari Mononen
Aiheesta muualla
	pesis.fi
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suomen Pesäpalloliitto PPL ry (lyh. PPL) on suomalaisen pesäpallon korkein järjestö. Pesäpalloliiton puheenjohtajana toimii Ari Mononen ja toiminnanjohtajana Miika Rantatorikka.

Suomen Pesäpalloliiton 150 jäsenseurassa oli 18192 pelaaja- tai tuomarilisenssin lunastanutta henkilöä kaudella 2019. Pesäpalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 30 000 suomalaista. Sääntöjen mukaan Pesäpalloliiton jäseniksi voivat kuulua pesäpalloa, baseballia tai softballia harrastavat tai toimintoja edistävät rekisteröidyt yhdistykset.^[1]

Pesäpalloliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 10.10.1931. Suomen Baseball- ja Softball-liitto sulautui jaostoksi Suomen Pesäpalloliiton alaisuuteen vuoden 2013 alusta lähtien.

Ensimmäiset pesäpallon viralliset sarjaottelut pelattiin 1922, jota pidetään lajin syntymävuotena. Pesäpallo juhli siis 100-vuotista taivaltaan 2022.

Historia

Pesäpalloliitto perustettiin vuonna 1931, vaikka Suomessa oli pelattu pesäpalloa jo aiemmin. Tätä ennen pesäpallotoiminta järjestettiin aluksi Suomen Palloliiton^[2] ja vuodesta 1925 SVUL:n alaisuudessa.^[3]

Toiminta

Pesäpalloliitto järjestää jäsenseuroilleen kilpailutoimintaa. Sen tehtävänä on huolehtia lajin kilpailutoiminnan kehittämisestä, säännöistä, sarjajärjestelmästä, pelaajien edustuskelpoisuudesta, kilpailumääräyksistä, kurinpidosta ja kilpailumaksuista. Suomen pesäpallon korkeimman sarjatasolla on oma organisaationsa Superpesis Oy, joka huolehtii sarjan kilpailutoiminnasta. Superpesiksellä ja Pesäpalloliitolla on oma yhteinen kilpailutoiminnan ohjausryhmä.^[4]

Toiminta-alueet

Suomen pesäpalloliiton alaisuudessa toimi vuodesta 2018 alkaen viisi maantieteellistä toiminta-aluetta. Aikaisemmin alueellinen toiminta on ollut alueiden itsenäisesti toimivien toimintayksiköiden vastuulla.^[5] Vuoden 2021 alusta lähtien Keskimaan alueen toiminnot liitettiin Eteläiseen ja Itäiseen alueeseen.

Eteläinen alue: (Etelä-Suomi, Häme, Kymeenlaakso, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi)
Itäinen alue: (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo)
Läntinen alue: (Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta)
Pohjoinen alue: (Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi)

Päätösvalta ja hallinto

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittokokousten välisenä aikana liittojohtokunta. Hallinnosta vastaa liittojohtokunta sekä sen alaisuudessa toiminnanjohtaja ja muu henkilökunta.^[1]

Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka vuosi loka-marraskuussa liittojohtokunnan kutsusta. Liittokokouksessa valitaan kahden vuoden kausille liittojohtokunnan puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Pesäpalloliiton puheenjohtaja sekä liittojohtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Liittojohtokunnan jäsenten toimikausi on myös kaksivuotinen.

Liiton kevätkokous järjestetään vuosittain maalis-huhtikuussa liittojohtokunnan kutsusta. Kevään liittokokouksessa liittojohtokunnan toimintakertomus ja tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta, käsitellään tilintarkastajien antamat lausunnot sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittojohtokunnalle ja muille tilivelvollisille. Syksyn liittokokouksessa päätetään henkilövalintojen lisäksi jäsen- ja liittymismaksun suuruudesta, liittojohdon palkkioista, valitaan seuraavan vuoden tilintarkastajat ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Liittokokouksen esityslistalla voi olla näiden lisäksi myös muita asioita, mitä ei ole valmiiksi säännöissä määritelty liittokokouksen tehtäväksi.

Liittojohtokunta

Liittojohtokunnan muodostaa liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, joista liittojohtokunta valitsee ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Liittojohtokunnan jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Liittojohtokunnan jäsenten valinnassa tulee huomioida tasa-arvon periaatteet.^[6]

Liittojohtokunnan tehtäviin kuuluu kutsua liittokokous koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, ratkaista jäsenasiat, hoitaa liiton talousasiat, nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan sekä henkilökunnan nimitykset ja erottamiset, johtaa liiton kilpailu-, koulutus ja muuta toimintaa, vahvistaa edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöt, pelisäännöt ja sarjajärjestelmän sekä valvoa niiden noudattamista, valita liiton edustajat liiton ulkopuolisiin tehtäviin, laatia toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys sekä toiminta- ja tilikertomus, nimittää avukseen tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat, myöntää ansiomerkit ja viirit, seurata ja edistää pesäpalloilun kehitystä ja päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Liittojohtokunnan jäsenet 2021–2022

Ossi Savolainen, puheenjohtaja

Antti Aine
Rauno Airas
Minna Koivisto
Ari Mononen
Timo Mäkelä

Jaana Ojaniemi
Risto Ojanperä
Päivi Pessi-Järvenpää
Sami Ritola

Puheenjohtajat

Puheenjohtaja^[7]	Kausi
Ville Osola	1925–1930
Viktor Kuusio	1931–1932
Erkki Merinen	1933, 1950–1955
Kullervo Pellinen	1934–1949
Erkki Kivelä	1956–1971
Eero Kokko	1972–1973
Martti Alopaeus	1974–1986
Taisto Joensuu	1987–1990
Jyrki Kiviharju	1991–1994
Vilho Hirvi	1995
Raimo Rajala	1996–2000
Unto Väisänen	2001–2014
Ossi Savolainen	2015–

Toiminnanjohtajat

Toiminnanjohtaja^[8]	Kausi
Einari Mannerla	1931–1936
Ilmari Honkanen	1937–1938
Uolevi Lamppu	1938–1939
Osmo Kupiainen	1939–1940
Erkki Saarinen	1940–1941
Jalle Vallikari	1942–1943
Esko Similä	1944
Emil Kauhtio	1945
Tauno Luomi	1946–1956
Kalevi Ihalainen	1956–1957
Esko Nenonen	1958–1961
Nils Rosberg	1961–1962
Antero Viherkenttä	1962–1965
Tuomas Liponkoski	1965–1967
Matti Siiskonen	1967–1969
Pekka Könni	1970–1971
Aulis Paski	1971–1974
Markku Pullinen	1974–2006
Hannu Kareinen	2006
Arto Ojaniemi	2007–2020
Petri Pitkäranta	2020–2021
Vesa Rämet	2022–2023
Miika Rantatorikka	2023–

Organisaatio

Työntekijät

Toiminnanjohtaja, 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri: Vesa Rämet
Kilpailun ja huippupesäpallon johtaja: Miika Rantatorikka
Projekti- ja hankevastaava: Kimmo Hirsilä
Talous- ja henkilöstöpäällikkö: Merja Ahokas
Kilpailupäällikkö: Juha Kuoppala
Yhteyspäällikkö: Antti Kallio
Nuorisopäällikkö: Anriika Heinonen
Tuomaripäällikko: Joona Tervonen
Koulutuspäällikkö: Perttu Hautala
Markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori: Aleksi Järviaho
Media- ja viestintäpäällikkö: Taina Rinta-Kauhajärvi
Baseball-softball-lajivastaava: Ville-Herman Saarman
Kilpailutoiminnan assistentti: Emmi Viljanen

Aluevastaavat

Eteläinen alue: Mauri Tunkelo
Itäinen alue: Pirjo Mäkelä
Läntinen alue: Anna Tuomola
Pohjoinen alue: Akseli Wiik

Seurakehittäjät

Mona Hupli-Kotiranta
Mika Mikola

Talous

Suomen Pesäpalloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 3 704 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 635 000 euroa.^[9]

Katso myös

Pesäpallosarjoja:

Lähteet

Urheilumme Kasvot 3, Palloilu – sivu 1099
SVUL:n Pesäpallojaoston toimintakertomukset 1926–1931

Viitteet

↑ ^a ^b https://www.pesis.fi/pesapalloliitto/toiminta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ 1930 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 8.7.2007. Viitattu 23.6.2008.
↑ http://www.pesis.fi/?x21605=137577 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Organisaatio Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 23.6.2008.
↑ Pesäpalloliiton uusi aluejako vahvistaa yhden liikkeen periaatetta pesis.fi. 16.8.2017. Suomen pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 17.3.2024.
↑ https://www.pesis.fi/pesis-info/tulevaisuudenkuva/toimintasaannot/ (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Puheenjohtajat Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
↑ Puheenjohtajat Suomen Pesäalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.

Aiheesta muualla

[Nimetön-rFuG-1-1] ttps://www.pesis.fi/pesapalloliitto/toiminta/ (Arkistoitu – Internet Archive)

[2] 1930 Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 8.7.2007. Viitattu 23.6.2008.

[3] ttp://www.pesis.fi/?x21605=137577 (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Organisaatio Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2008. Viitattu 23.6.2008.

[5] Pesäpalloliiton uusi aluejako vahvistaa yhden liikkeen periaatetta pesis.fi. 16.8.2017. Suomen pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 17.3.2024.

[6] ttps://www.pesis.fi/pesis-info/tulevaisuudenkuva/toimintasaannot/ (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] Puheenjohtajat Suomen Pesäpalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.

[8] Puheenjohtajat Suomen Pesäalloliitto. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.

[9] Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]