Suosupi
Suosupi (Procyon cancrivorus) on puolikarhujen heimoon kuuluva nisäkäslaji. Suosupi elää Etelä-Amerikassa, erityisesti trooppisissa kosteissa metsissä ja mangrovemetsissä. Sen elinikä on noin 14 vuotta, ja yksilöiden paino vaihtelee 2–12 kg välillä. Suosupi on yöeläin, kaikkiruokainen ja se elää yleensä yksinään.[2] Sen ruokalaji koostuu pääasiassa äyriäisistä sekä hedelmistä, hyönteisistä, pienistä matelijoista, sammakkoeläimistä ja pikkunisäkkäistä.[3]
| Suosupi | |
|---|---|
 Suosupi Carmelon luonnonsuojelualueella Uruguayssa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Puolikarhut Procyonidae |
| Suku: | Pesukarhut Procyon |
| Laji: | cancrivorus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Procyon cancrivorus |
|
 Levinneisyyskartta. |
|
| Katso myös | |
Suosupin elinympäristöt kattavat jokien, metsien ja sademetsien alueita. Suosupi on polygyninen, eli yksi uros parittelee useiden naaraspuolisten kanssa. Suosupipopulaatio on vähenemässä, mutta laji luokitellaan edelleen elinvoimaiseksi.[2]
Suosupi muistuttaa suuresti tunnetuinta serkkuaan pesukarhua (Procyon lotor). Yksi sen tunnetuista portugalinkielisistä nimistä on ”paljas käsi”, mikä viittaa siihen, että eläimen käpälät ovat karvattomat. Nimi Procyon on peräisin latinasta ja tarkoittaa ”koiran edeltäjää”, kun taas Cancrivorus kääntyy muotoon ”rapujen syöjä”.[3]
Suosupia metsästetään pääasiassa sen turkiksen vuoksi, ja se kamppailee myös elinympäristöjen häviämisen kanssa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Reid, F., Helgen, K. & González-Maya, J.F.: Procyon cancrivorus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Crab-Eating Raccoon animalia.bio. Viitattu 31.8.2024.
- ↑ a b c Crab-Eating Raccoon Onçafari. Viitattu 31.8.2024. (englanti)