Syyssalonki (ransk. Salon d'Automne) on Pariisissa vuodesta 1903 järjestetty nuorten taiteilijoiden taidenäyttely. Se perustettiin vaihtoehdoksi vanhoilliselle Pariisin salongille ja Salon des Indépendantsille. Sen perustajia olivat Eugène Carrière, Pierre-Auguste Renoir, Georges Rouault, Édouard Vuillard, Joris-Karl Huysmans ja Émile Verhaeren arkkitehti Frantz Jourdainin johdolla. Siihen saattoi liittyä kuka tahansa taiteilija. Arviointia varten perustettiin tuomaristo. Mukaan pääsivät myös taideteollisuuden edustajat.[1]

Ensimmäinen Syyssalonki pidettiin 31. lokakuuta 1903 Petit-Palais'ssa. Kun muut näyttelyt järjestettiin yleensä keväällä tai kesällä, valittiin ajankohdaksi syksy. Salongilla oli erityisen suuri merkitys modernin eurooppalaisen taiteen kehitykselle. Kansainvälisesti tunnetuimpia näyttelyitä on vuoden 1905 näyttely.[1]

Suomen taiteen kannalta merkityksellinen oli vuoden 1908 näyttely, jossa suomalaiset taiteilijat olivat edustettuna laajasti. Kuraattorina oli Magnus Enckell.[2] Syksyn 1908 näyttelyssä oli ensisijaista maalaustaide. Suomen osastossa oli 23 taiteilijaa ja yhteensä 183 teosta. Laajin kokonaisuus oli Akseli Gallen-Kallelalla, mutta myös näyttelyn komissaarilla Enckellillä oli mukana runsaasti töitä. Marja-Terttu Kivirinta käsittelee Suomea vähättelevää Enckellin näyttelyluettelon esipuhetta. Suomen osuuden saama kritiikki herätti suurta huomiota Suomessa. Kivirinta muistuttaa, että vuosikymmeniä on näyttelyn jälkeen toistettu tarinaa, että odotetun voiton sijasta Suomen taide joutui kokemaan häpeän.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Salon d’Automne Britannica.com. Viitattu 19.12.2022. (englanniksi)
  2. Saavutettava esittelyteksti Magnus Enckell -näyttelyyn 2020. Ateneum.fi. Viitattu 19.12.2022.
  3. Marja-Terttu Kivirinta: Suomen maine ja Pariisin häpeä: kuinka vuoden 1908 näyttely asettui osaksi taiteen suurta kertomusta 10.9.2015. Ennen ja nyt. Viitattu 19.12.2022.
  NODES