Talviapu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Talviapu, virallisemmin Saksan kansan talviapujärjestö (saks. Winterhilfswerk des Deutschen Volkes, lyhyemmin Winterhilfswerk tai WHW) oli kansallissosialistisessa Saksassa toiminut yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena oli tukea valtiollisia toimenpiteitä työttömyyden aiheuttamien ongelmien torjumisessa. Talviapu perustettiin 13. syyskuuta 1933 torjumaan kylmän talven työttömille ja heidän perheilleen aiheuttamaa ahdinkoa. Taloudellisen hyväntekeväisyyden lisäksi Talviavulla oli myös henkinen ulottuvuus, sillä sen oli tarkoitus lujittaa saksalaisten keskinäistä yhteyttä ja solidaarisuutta ja täten lujittaa ”kansanyhteisöä”. Talviapu oli organisatorisesti osa NS-Volkswohlfahrtia, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolueen hyväntekeväisyysjärjestöä. Talviapua johti kuitenkin Valtakunnan valistus- ja propagandaministeriö.
Talviapu rahoitettiin ennen muuta laajamittaisin keräyksin ja vapaaehtoisin lahjoituksin. Tärkeä tukimuoto olivat jokasyksyiset talviapukeräykset, jolloin rahaa kerättiin kaduilla ja ovelta ovelle -keräyksin. Talviapukeräyksen avasi Adolf Hitler jokavuotisella radiopuheellaan lokakuussa. Vuodesta 1934 talviapukeräyksen avauspäivää juhlittiin erityisenä Kansallisen solidaarisuuden päivänä (Tag der Nationalen Solidarität), jolloin useissa Saksan kaupungeissa järjestettiin SA:n ja Hitler-Jugendin paraateja ja kansanjuhlia ja jolloin kansallissosialistisen puolueen johtohahmot ja julkisuuden henkilöt keräsivät kaduilla varoja Talviapukeräykseen.
Usein lahjoittajat saivat vastalahjaksi pinssin tai muun kunniamerkin tai lahjoittajille erityisesti laaditun pienen kirjasen. Useat Saksan eturivin taiteilijat laativat Talviavun kunniamerkkejä ilmaiseksi tehden siten osansa keräykselle. Talviavun hyväksi järjestettiin myös arpajaisia, ja työläiset lahjoittivat yleensä tietyn prosenttimäärän palkastaan Talviavulle (työnantajat pidättivät tämän suoraan palkasta, joten varsinaisesta vapaaehtoisesta lahjoituksesta ei ollut kysymys). Myös vapaaehtoistyö Talviavun hyväksi oli mahdollista.
Rahan lisäksi Talviavulle kerättiin esimerkiksi vanhoja vaatteita tai leluja lahjoitettavaksi työttömien perheille ja heidän lapsilleen. Eräs tunnettu tukimuoto olivat myös 1. lokakuuta 1933 käyttöön otettu ”keittosunnuntait”. Saksalaisia kehotettiin syömään lokakuusta maaliskuuhun joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina normaalin lounaan sijasta yksinkertainen keittolounas ja lahjoittamaan täten säästyneet rahat Talviavulle. Useilla paikkakunnilla keittolounas nautittiin julkisesti yhteisissä pöydissä, jolloin asia sai myös kansanyhteisöä lujittavan luonteen.
Talvella 1933 järjestetty ensimmäinen Talviapukeräys tuotti 358,1 miljoonaa valtakunnanmarkkaa. Summat nousivat tasaisesti seuraavasti (mukana ovat sekä rahalahjoitukset että muut lahjat):
- 1933: 358,1 miljoonaa
- 1934: 367,4 miljoonaa
- 1935: 364,5 miljoonaa
- 1936: 415,2 miljoonaa
- 1937: 419 miljoonaa
- 1938–1939: 566 miljoonaa
- 1942–1943: 1 595 miljoonaa
Talviavun tuottojen jakamisesta ei tehty julkisesti yksityiskohtaista selkoa. Noin 70 prosenttia keräysvaroista jaettiin suoraan apua tarvitseville. Vähävaraiset perheet voivat ilmoittautua NS-Volkswohlfahrtin paikallistoimistoissa, joissa heidän avuntarpeensa arvioitiin. Suoraa rahallista tukea ei jaettu, vaan perheet voivat saada hiiltä, perunaa, elintarvike- ja vaatelahjakortteja sekä lapsille tarkoitettuja lahjapaketteja (joita jaettiin jouluna, pääsiäisenä ja 30. tammikuuta, Hitlerin valtaannousun vuosipäivänä). Noin 30 prosenttia jaettiin erilaisille järjestöille, kuten Saksan Punaiselle Ristille ja Tuberkuloosinvastustamisyhdistykselle. Järjestöjen kautta tuettiin ennen muuta neuvoloita ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
Työttömyyden käännyttyä Saksassa laskuun Talviavun tuotto käytettiin ylipäänsä varattomien saksalaisten ja heidän perheidensä tukemiseen. Toisen maailmansodan alettua Talviapua kerättiin ennen muuta sodan siviiliuhrien auttamiseen ja pommitusten tuhojen lieventämiseen. Myös rintamalla haavoittuneiden ja kaatuneiden omaiset saivat Talviavulta tukea.
Francisco Francon Espanja omaksui Saksalta Talviavun nimellä Auxilio de Invierno. Vuodesta 1934 myös Danzigin vapaakaupungissa järjestettiin Talviapua.