Wikipedia

Tanska

valtio Pohjois-Euroopassa

Tanskan kuningaskunta (tansk. Kongeriget Danmark) eli Tanska (Danmark; [ˈtænmɑk]) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Tanskan kuningaskunta
Kongeriget Danmark
Tanskan lippu Tanskan vaakuna
lippu vaakuna


Valtiomuoto parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia
Kuningas Frederik X
Pääministeri Mette Frederiksen
Pääkaupunki Kööpenhamina (602 481 as.)
55°43′N, 12°34′E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä 43 094 km² [1] (sijalla 130)
– josta sisävesiä 1,6 %
Väkiluku (2023) 5 932 654[2] (sijalla 111)
– väestötiheys 137,7 as. / km²
– väestönkasvu 0,57 % [2] (2021)
Viralliset kielet tanska¹
Valuutta Tanskan kruunu (DKK)
BKT (2024)
– yhteensä 410 miljardia USD[3]  (sijalla 53)
– per asukas 68 900 USD
HDI (2019) 0,940 [4] (sijalla 10)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,3 % [1]
– teollisuus 22,9 % [1]
– palvelut 75,8 % [1]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
Yhdistyminen
700-luvulla
Lyhenne DK
– ajoneuvot: DK
– lentokoneet: OY
Kansainvälinen
suuntanumero		 +45
Tunnuslause Kuninkaan motto:
Yhteinen, sitoutunut, Tanskan kuningaskunnan puolesta
Yhteinen, sitoutunut, Tanskan kuningaskunnan puolesta
Kansallislaulu ”Der er et Yndigt land
Kuninkaallinen hymni
Kong Kristian”

¹ grönlanti, fääri ja saksa paikallisia
² 2 389 903 km² territoriot mukaan lukien. Tämä tieto on vuodelta 1995.

Tanskan keskeisin maarajanaapuri on maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi, jonka yli on kuitenkin rakennettu maantie- ja rautatiesilta- / tunneliyhteys. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Kanadalla ja Tanskalla on yhteistä maarajaa.[5][6]

Tanskan pinta-ala on 43 094 neliökilometriä, joten se on selvästi pienin Pohjoismaa, jos Tanskalle kuuluvaa Grönlantia ei lasketa sen pinta-alaan. Grönlanti mukaan luettuna pinta-ala on 2 209 094 neliökilometriä. Tanskan väkiluku on 5,9 miljoonaa, ja se on Pohjoismaista selvästi tiheimmin asuttu (Grönlantia ei lasketa mukaan). Tanskan pääkaupunki on Kööpenhamina.

Varsinaisen Tanskan lisäksi kaukana erillään sijaitsevat Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle.[1] Tanskan kuningaskunta on kolmesta autonomisesta osasta Grönlannista, Färsaarista ja Tanskasta koostuva perustuslaillinen monarkia. Kolmesta alueesta vain Tanska kuuluu Euroopan unioniin ja Grönlannilla ja Färsaarilla on osittainen itsehallinto.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinainen Tanska koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannista samannimisellä niemimaalla sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Sjælland, Lolland, Falster ja Bornholm. Tanska on hyvin alavaa maata, ja maan korkein kohta, Yding Skovhøj, on vain 172,5 metriä merenpinnasta. Lukuisten saarien takia Tanskan rantaviiva on noin 7 300 kilometriä.

Tanska on yksi maailman vanhimmista monarkioista, ja vuodesta 1849 lähtien se on ollut perustuslaillinen monarkia. Tanska on perinteinen maatalousmaa, joka tuottaa sianlihaa ja maitotuotteita. Se on myös pitkälle teollistunut, ja tuottaa merkittävän osan maailman tuulivoimaloista. Tanska on yksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista, ja maassa on hyvin laaja sosiaaliturva sekä Transparency Internationalin mukaan erittäin alhainen korruptio. Tanskalaisista kirjailijoista tunnetuin lienee H. C. Andersen.

Nimi

muokkaa

Tanskan tanskankielinen nimi Danmark mainitaan ensimmäisen kerran 900-luvulla pystytetyissä Jellingin riimukivissä - Jellingin kaupungissa Tanskassa - vanhassa muodossaan tanmaurk. Nimitystä Denamearc käytti kuitenkin jo norjalainen Othere (Ottar) hänen vieraillessaan kuningas Alfred Suuren luona Englannissa vuonna 890. Hieman myöhemmin apotti Regino Prümilainen (kuoli vuonna 915) mainitsi nimen Denimerca teoksessaan Chronica. Nimi Danmark koostuu kahdesta osasta. Dan viittaa tanskalaisiin (danir) ja sanalla mark on useita eri mahdollisia merkityksiä. Yksi niistä on ”raja-alue”, vaikka ei tiedetäkään tarkkaan mihin raja-alueeseen sillä olisi aikamaan viitattu. Yhden teorian mukaan nykyinen Tanska on käsitetty raja-alueena Ruotsiin nähden. Teoria perustuu 500-luvulla eläneen historioitsija Jordanesin kertomukseen siitä, kuinka nykyisen Tanskan saaret asutettiin Ruotsista käsin. Jordanes itse ei kuitenkaan käyttänyt nimeä Danmark. Toisen teorian mukaan nimitys on peräisin frankeilta, jotka käyttivät termiä mark raja-alueista, jotka vaativat erityistä silmällä pitoa. Danmark olisi viitannut näin ollen alun perin alueeseen Eiderjoella Jyllannin eteläosassa.[7]

Maantiede

muokkaa
Pääartikkeli: Tanskan maantiede
 
Tanskan kartta.
 
Maalaismaisemaa Itä-Jyllannissa.
 
Dyynejä Vattimeren kansallispuistossa.

Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista 74 on asuttuja (tammikuu 2015).[8] Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä.[9] Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.[10]

Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen mantereen välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtavat nykyään sillat. Vähän-Beltin silta valmistui 1935, Ison-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yli Femen-Beltin Saksan puolelle.[11][12][13] Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina sijaitsee Sjællandin saaren itärannikolla.

Vendsyssel-Thyn saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon siitä erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muita tärkeitä saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.[10]

Tanskalaista maisemaa hallitsee laakea alanko, joka on paikoin kumpuilevaa. Tanskassa ei ole ylänköjä. Itä-Jyllannissa sijaitseva maan korkein piste Yding Skovhøj on vain noin 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin itäosasta löytyy myös muita lähes yhtä korkeita mäkiä, kuten Ejer Bavnehøj ja Møllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta.[14] Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien hallitsema Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko. Sisävesiä Tanskassa on yhteensä noin 700 neliökilometriä, ja järvistä suurin on Sjællandin saaren pohjoisosassa sijaitseva Arresø.

Tanskan kallioperä on geologisesti melko nuorta, ja se on muodostunut pääosin liitu-, tertiääri- ja kvartäärikaudella löysistä kivilajeista. Tanskan pintamaa koostuu pääosin savesta ja hiekasta.[15][16]

Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsäalueita löytyy.[10] Aarniometsistä lähes kaikki on hakattu maatalouden tieltä.[17] Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain 8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.[18] Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia.[19] Yleisiä eläinlajeja ovat muun muassa saksanhirvi, metsäkauris, jänis ja siili.[20]

Tanskan viisi kansallispuistoa on perustettu kaikki 2000-luvulla. Thyn kansallispuisto avattiin vuonna 2008, Mols Bjergen kansallispuisto 2009 ja Skjoldungernen kansallispuisto 2015. Vattimeren kansallispuisto liitettiin Unescon maailmanperintö­listalle vuonna 2014. Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto perustettiin 2018. Lisäksi kolme aluetta on Unescon Geopark-verkostossa geologisten arvojensa johdosta.[21][22] Merkittävä luonnonnähtävyys on myös rantatörmät Mønin saarella.

Ilmasto

muokkaa

Tanskassa vallitsee meri-ilmasto. Maan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvet ovat viileitä, mutta pohjoismaisittain lauhoja. Ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää, ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. Sateita saadaan melko paljon etenkin syksyisin.[23]

Tanskanselvennä (2001–2010) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 3,3 3,3 6,1 11,5 15,5 18,5 21,6 21,2 17,5 12,3 7,9 4,2 ka. 11,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −0,8 −1,3 −0,2 3,6 7,4 10,6 13,4 13,5 10,2 6,2 3,2 −0,3 ka. 5,5
Sademäärä (mm) 66 50 43 37 53 68 77 91 62 83 75 61 Σ 766
Sadepäivät (d) 18 15 13 11 13 13 14 16 14 17 20 17 Σ 181
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
3,3
−0,8
3,3
−1,3
6,1
−0,2
11,5
3,6
15,5
7,4
18,5
10,6
21,6
13,4
21,2
13,5
17,5
10,2
12,3
6,2
7,9
3,2
4,2
−0,3
S
a
d
a
n
t
a 		66
50
43
37
53
68
77
91
62
83
75
61


Lähde: [24]

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Tanskan historia

Esihistoria

muokkaa

Ensimmäiset peuranmetsästäjät saapuivat Tanskaan jääkauden lähestyessä loppuaan noin 13 000 eaa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin ilmasto oli tarpeeksi lämmin metsänkasvulle, ja Tanskassa metsästettiin alkuhärkiä. Myöhäiseltä kivikaudelta, noin 4000 eaa. on säilynyt monia esineitä, hautalöytöjä ja taidokkaita saviastioita.[25]

Rautakaudella Tanskassa käytiin kansainvälistä kauppaa, ja Rooman valtakunnasta tuotiin ylellisyystavaroita.[25]

Viikinkiaika

muokkaa
Pääartikkeli: Viikinkiaika
 
Englannin tanskalainen kuningas Sven Haaraparta.

Ensimmäisen kerran tanskalaiset järjestäytyivät valtiollisesti 800-luvulla, kun kuningas Godfred yhdisti heidät torjumaan frankkien aluevalloituksia.[9] 800-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä sekä perustivat kaupunkeja.[26]

Viikingit levittäytyivät laajalle. He hallitsivat osia Britteinsaarista ja siellä ollutta tanskalaishallintoa 800-luvun alusta 950-luvulle kutsutaan nimellä Danelagen.[27] Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti tanskalaisille viikingeille Normandian vuonna 911.[28] Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965. Hän myös yhdisti Tanskan ja Norjan. Knuut Suuren valtakaudella vuosina 1018–1037 Tanskasta tuli Pohjanmeren voimakkain valtakunta. Hän hallitsi Tanskaa, Norjaa, Etelä-Ruotsia, Pohjois-Saksaa ja Englantia.[29]

Keskiaika

muokkaa

1100- ja 1200-luvuilla Tanska oli ristiretkien myötä Itämeren alueen voimakkain valtio. Tanska piti ristiretkien jälkeen Viroa hallinnassaan 1300-luvun puoliväliin saakka, jolloin se joutui luovuttamaan Viron saksalaiselle ritarikunnalle. Tämän jälkeen Tanska kamppaili Itämeren herruudesta saksalaista Hansaliittoa vastaan.[29]

Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Vuonna 1459 Schleswig-Holstein liitettiin Tanskaan.[30] Kalmarin unionissa Tanskalla oli muihin maihin verrattuna korostuneempi asema, mikä ajoi Ruotsin lopullisesti eroamaan unionista vuonna 1521 Kustaa Vaasan johdolla.[31] Norja pysyi unionin jäsenenä ja oli 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskaan.[32]

Uskonpuhdistus ja hävittyjä sotia

muokkaa
 
Tanskan hallitsijan kruunu

Uskonpuhdistuksen yhteydessä kuningas Kristian III otti haltuunsa kirkon omaisuuden, joka sekä lisäsi hänen valtaansa ja mahdollisti aktiivisen sodankäynnin. Aatelismiehet saivat aiemmin kirkonmiehille varattuja paikkoja valtionhallinnossa, paikallishallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Heidät oli vapautettu veroista armeijapalveluksensa ansiosta. 1600-luvun puolivälissä aatelin sotilaallinen merkitys pieneni, keskiluokka vaurastui ja kuninkaan valta kasvoi.[33]

Kuningas Kristian IV rakennutti monia kauniita rakennuksia ja kaupunkeja, mutta arvioi voimansa väärin ja hävisi merkityksellisiä sotia kuten 30-vuotisen sodan.[34] 1600-luvulla Tanska kävi monta tappiollista sotaa Ruotsia vastaan ja menetti sille Itämeren valta-aseman. Saarenmaan, Gotlannin ja Öölannin lisäksi nykyisen Etelä-Ruotsin maakunnat Skåne, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvallaksi nousseelle Ruotsille Pohjan sodan jälkeen Roskilden rauhassa vuonna 1658.[35] Vuonna 1814 Napoleonin sotien jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille.[30]

Yksinvalta, Norjan menetys ja kulttuurin kulta-aika

muokkaa

Suuren Pohjan sodan jälkeen maan talous oli huonossa tilassa, ja varsinkin porvaristo piti aatelia syyllisenä maan alennustilaan. Porvaristo, papisto ja sotilassääty toivoivat uutta perustuslakia. Kuninkuudesta tehtiin perinnöllinen, ja kuninkaasta yksinvaltias. Vuoden 1665 perustuslaki oli voimassa vuoteen 1848 asti. 1700-luvun valistusaikana maassa tehtiin monia uudistuksia ja hyvinvointi kasvoi. Maaorjuus poistettiin osittain vuonna 1703, mutta vuonna 1733 hyväksyttiin laki, joka piti talonpojat edelleen isäntiensä mailla eli 'turpeeseen sidottuina'. Vuoden 1784[36] maareformin lisäksi koulutusta uudistettiin ja se tehtiin pakolliseksi kaikille vuonna 1814.[37]

Rauha loppui, kun britit hyökkäsivät Tanskan laivaston kimppuun vuonna 1807. Kööpenhaminan pommitus sai Tanskan turvautumaan Napoleoniin, ruotsalaiset liittoutuivat Englannin kanssa. Tapaus johti Englannin ja Venäjän välisen tykkivenesodan syttymiseen vuonna 1807, joka päättyi Örebron rauhaan vuonna 1812. Schönbrunnin rauhassa vuonna 1815 Norja erosi Tanskasta. Valtionkassa oli vararikon partaalla vuonna 1813, mutta kulttuuri kukoisti kultakaudellaan. Ajan kultturinimiä olivat kirjailija H. C. Andersen, teologi ja filosofi Søren Kierkegaard sekä pappi Nikolai Frederik Severin Grundtvig.[38]

Teollistuminen ja maailmansodat

muokkaa

Wienin kongressin jälkeen Tanskan kuningas hallitsi kuningaskunnan lisäksi Schleswigin, Holsteinin ja Lauenburgin herttuakuntia sekä siirtomaita. Grönlantia lukuun ottamatta ne olivat pinta-alaltaan pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaarten alue itäisellä Karibianmerellä vuosina 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa vuosina 1620–1845.[39]

Euroopassa puhjenneiden 1848 vallankumousten jälkeen Tanskan perustuslaki uusittiin vuonna 1849. Maasta tuli perustuslaillinen monarkia, ja siihen perustettiin kaksikamarinen parlamentti, Rigsdagen.[30] Tanska miehitti ensimmäisessä Schleswigin sodassa vuosina 1848–1851 Schleswig-Holsteinin, joka pyrki irtautumaan Tanskasta. Vuonna 1864 käydyn katkeran toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Schleswig-Holsteinin Preussille.[40]

Vuoden 1870 paikkeilla alkoi teollistuminen. Maahan rakennettiin rautateitä. Maanviljely tehostui osuuskuntien perustamisen myötä, karjan talviruokinta mahdollisti maidontuotannon ympäri vuoden ja höyrykoneiden pyörittämät separaattorit tuottivat entistä enemmän voita. Myös pekoni nousi tärkeäksi vientituotteeksi.[41]

Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan.[30] Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa kuitenkin taipui vuonna 1917 myymään Karibianmeren alueella olleet siirtomaa­omistuksensa Yhdysvalloille, joka pelkäsi Panaman kanavan turvallisuuden puolesta.[42] Vuonna 1920 Schleswigin pohjoisosa liittyi kansanäänestyksellä takaisin Tanskaan.[30]

Saksa hyökkäsi puolueettomaan Tanskaan 9. huhtikuuta 1940. Saksa miehitti Tanskaa lähes koko toisen maailmansodan ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 5. toukokuuta 1945.[41] Aluksi Tanska säilytti itsemääräämisoikeuden sisäisissä asioissa, mutta vuonna 1943 tanskalaisten aktiivinen vastarinta sai saksalaiset ottamaan täyden määräysvallan. Tuhannet Tanskan juutalaiset pääsivät pakenemaan Ruotsiin.[43] Islanti itsenäistyi vuonna 1944.[41]

Sotien jälkeen

muokkaa

Sodan jälkeen Tanska liittyi YK:hon. Se sai Marshall-apua ja liittyi Natoon vuonna 1949.[43] Vuonna 1948 Färsaaret saivat itsehallinnon. Vuonna 1959 Tanska liittyi Euroopan vapaakauppa­järjestöön ja vuonna 1973 kansanäänestyksen jälkeen Euroopan yhteisöön.[43] Euroopan unioniin Tanska liittyi vuonna 1973. Grönlanti sai itsehallinnon vuonna 1979. Vuonna 1953 Riksdagen muuttui uudessa perustuslaissa yksikamariseksi Folketingetiksi eli Kansankäräjiksi.[44]

Tanskan politiikan keskeinen vaikuttaja 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella oli sosiaalidemokraatti Anker Jørgensen, joka nautti laajaa arvostusta yli poliittisten rajojen. Jørgensen johti kaikkiaan viittä hallitusta ja hän oli Tanskan pääministeri vuosina 1972–1973 ja 1975–1983. Hänen valtakaudellaan Tanska taisteli talouden taantumaa vastaan ja jouduttiin toteuttamaan leikkauksia ja säästötoimia, joista huolimatta Jørgensen säilyi suosittuna. Tanska liittyi vuonna 1973 hänen valtakaudellaan EEC:n jäseneksi.[45]

1970-luvulla valuuttapolitiikka ja öljykriisi aiheuttivat talouden alamäkeä, ja 1980-luvun alussa työttömyys nousi yli kymmeneen prosenttiin ja valtionvelka 70 prosenttiin brutto­kansantuotteesta.[41] Vuonna 1982 Poul Schlüteristä tuli ensimmäinen konservatiivinen pääministeri sataan vuoteen. Hän erosi 1993 tamilipakolaisiin liittyvän skandaalin vuoksi ja tilalle nousi sosiaalidemokraatti Poul Nyrup Rasmussen. Vuoden 2001 vaalit voitti konservatiivien ja liberaalien vaaliliitto johdossaan Anders Fogh Rasmussen, ja oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue sai 22 paikkaa. Maahanmuutto oli yksi Rasmussenin vaaliteemoista. Rasmussen menestyi myös vuosien 2005 ja 2007 vaaleissa. 2009 hän siirtyi Naton johtotehtäviin ja hänen tilalleen nousi Lars Løkke Rasmussen.[43]

Vuoden 2011 vaalien jälkeen hallituksen muodosti sosialidemokraattien johtaja Helle Thorning-Schmidt, josta tuli myös Tanskan ensimmäinen naispääministeri.[46]

Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiin Afganistanin sodassa 400 sotilaan voimin.[47] Vuosina 2003–2007 Tanska oli mukana Irakin sodassa.[48] Vuonna 2005 tanskalainen sanomalehti Jyllands-Posten julkaisi pilapiirroksia profeetta Muhammadista, mikä herätti voimakkaita tunteita islamilaisissa maissa.[43] Helle Thorning Schmidtin hallitus päätti maaliskuussa 2013, että tanskalaiset joukot poistuvat Afganistanista elokuussa 2013.[49]

Vuoden 2015 kansankäräjävaalien jälkeen sosialidemokraatit pysyivät suurimpana puolueena, mutta suurin vaalivoittaja oli oikeistopopulistinen ja maahanmuutto­vastainen Tanskan kansanpuolue, joka sai 37 paikkaa ja nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaaleissa 34 paikkaa saaneen keskusta­oikeistolaisen Venstren johtaja Lars Løkke Rasmussen muodosti vaalien jälkeen vähemmistö­hallituksen.[50] Marraskuussa 2016 pääministeri Rasmussen laajensi hallituspohjaa ottamalla hallitukseensa mukaan myös tukipuolueensa Liberaaliallianssin ja Konservaltiivisen kansanpuolueen, mutta myös laajennettu hallitus oli vähemmistöhallitus ja tarvitsi Tanskan kansanpuolueen tukea.[51]

Vaikka Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa itse mukana hallituksessa, keskusta­oikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamentaarisesta tuesta. Näin oli myös vaalikauden 2015–2019 vallassa oilleen Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Hallitus toteuttikin Tanskan kansanpuoleen linjan mukaista maahanmuutto­politiikkaa. Tanskan maahanmuutto­politiikka on ollut erittäin tiukkaa; burkan käyttö on kielletty, poliisille on annettu oikeus takavarikoida turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille on laadittu erillislait. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen ja karkotusta odottaville suunniteltiin perustaa asumisyhteisö asumattomalle saarelle.[52]

Tanskan muut valtapuolueet omaksuivat pitkälti Tanskan kansanpuolueen näkemykset maahanmuutosta. Sosiaali­demokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Mette Frederiksen teki johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto luo sosiaali­demokraattien perinteiseen äänestäjäkuntaan turvattomuuden tunnetta, joka vie äänestäjiä demareilta oikeisto­populisteille. Niinpä Tanskan sosiaali­demokraattien omaksuma tiukka maahanmuutto­politiikka ei eronnut enää millään kovin olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. Sosiaali­demokraattien tiukkaa maahanmuuttolinjaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Vaikka vuoden 2019 vaaleissa Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion, sikäli se oli laajemmassa katsannossa voittaja, että muut puolueet olivat omineet sen tiukan maahanmuutto­poliittisen linjan.[52] Kesäkuussa 2019 Mette Frederiksen muodosti sosiaali­demokraattisen vähemmistö­hallituksen ja kolme muuta vasemmistopuoluetta tukivat pääministeri Frederiksenin yhden puolueen sosiaali­demokraattista vähemmistöhallitusta.[53] Hallituksen tukipuolueiden vaatimuksesta maahanmuutto­politiikassa tapahtui pieniä lievennyksiä, vaikka sosiaalidemokraatit vakuuttivat linjan edelleen pysyvän tiukkana.[54]

Politiikka

muokkaa
 
Mette Frederiksen, Tanskan pääministeri vuodesta 2019
 
Lars Lokke Rasmussen, pääministeri 2009–2011 ja 2015–2019
 
Anders Fogh Rasmussen, pääministeri 2001–2009 ja Naton pääsihteeri vuosina 2009–2014
 
Tanskan vuoden 2005 kunta- ja alue­vaalien vaalilipukkeita

Tanska on perustuslaillinen monarkia ja monipuoluedemokratia. Nykyinen Tanskan perustuslaki on vuodelta 1953 ja se noudattaa vallan kolmijako-oppia. Maan valtionpäämies on kuningatar tai kuningas, joka edustaa Tanskaa ulkomailla ja toimii hallitustyössä, mutta jolla ei ole kuin lähinnä muodollista poliittista valtaa. Nykyinen kuningas on Frederik X, joka astui valtaistuimelle kuningatar Margareeta II:n luopuessa kruunustaan tammikuussa 2024.[55] Margareeta II oli kuningatar vuodesta 1972.[56]

Tanskan yksikamarinen parlamentti on nimeltään Folketinget eli kansankäräjät, ja sillä on 179 jäsentä, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla. 175 kansanedustajaa valitaan itse Tanskasta, kaksi Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Kansanedustajista 135 valitaan paikallisista vaalipiireistä ja loput 40 koko maan alueelta puolueiden saamien äänimäärien perusteella.[57] Vaalit järjestetään vähintään joka neljäs vuosi, mutta myös pääministeri voi hajottaa kansankäräjät tätä aiemmin.[58]

Tanskan hallitus harjoittaa toimeenpanovaltaa ja se muodostetaan kansankäräjien koostumuksen perusteella. Hallituksen nimittää kuningatar ja sitä johtaa Tanskan pääministeri.[59] Mikään puolue ei ole saanut enemmistöä parlamentissa vuoden 1909 jälkeen. Maan hallitukset ovatkin usein olleet monipuolue­hallituksia, jotka ovat hallinneet apupuolueiden turvin. Sen vuoksi Tanskan politiikkaa ovat luonnehtineet puolueiden sisäiset kompromissit.[60] Kansankäräjät säätää lakeja yhteistyössä hallituksen kanssa. Kun lakiehdotus on hyväksytty kansankäräjillä, hallituksen ja kuningattaren täytyy vahvistaa se. Kuningatar ei kuitenkaan voi estää lakiehdotuksen läpimenoa, vaan hänen roolinsa on seremoniallinen.[58]

Vuonna 2011 valituilla kansankäräjillä suurimmat puolueet ovat Venstre eli Liberaalipuolue (47 paikkaa), Sosiaalidemokraatit (44), Tanskan kansanpuolue (22), Sosiaaliliberaalit (17) ja Sosialistinen kansanpuolue (16).[1] Kesäkuussa 2015 sosiaali­demokraattien johtama blokki menetti enemmistönsä oikeistolle. Oikeiston suurimmaksi puolueeksi kohosi maahanmuutto­vastainen Tanskan kansanpuolue, mutta silti keskusta­oikeistolaisen Venstren johtaja Lars Løkke Rasmussen muodosti hallituksen. Sosialidemokraattien johtaja Helle Thorning-Schmidt ilmoitti eroavansa puolueensa johdosta.[61]

Tanskan kansankäräjä­vaaleissa kesäkuussa 2019 oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion. Puolue sai vain 8,7 prosenttia äänistä, kun se oli saanut vuoden 2015 vaaleissa 21,1 prosenttia äänistä. Maahanmuuttoasioissa kansanpuolue jäi tavallaan oman menestyksenä vangiksi. Koska Tanska harjoitti jo erittäin kireää maahanmuutto­politiikkaa ja niin keskusta­oikeistolainen Venstre kuin sosiaali­demokraatitkin olivat omineet kansanpuolueen linjan omakseen, sille ei enää oikein jäänyt entiseen tapaan tilaa. Tanskan kansanpuolue oli saanut yhtä huonon vaalituloksen viimeksi 1990-luvulla.

Sosiaalidemokraatit ja Venstre onnistuivat menestyksellisesti yhdistämään kaksi äänestäjien suurinta huolta, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton. Sosialidemokraatit saivat vaaleissa 25,9 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa kansankäräjille. Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin Venstre-puolue nosti myös kannatustaan lähes neljä prosenttiyksikköä ja sai 23,4 prosenttia äänistä ja 43 paikkaa. Sosiaaliliberaali Radikale Venstre sai 8,6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa, Sosialistinen kansanpuolue taas sai 7,7 prosenttia ja 14 paikkaa. Enhedslisten (Yhtenäisyyslista, vihervasemmisto) sai 7,8 prosenttia ja 14 paikkaa. Konservatiivinen kansanpuolue sai 6,6 prosenttia äänistä ja 12 paikkaa. Yhteensä sosiaali­demokraattien johtama vasemmistoblokki sai 91 paikkaa ja Venstren johtama oikeistoblokki sai 75 paikkaa. Vasemmistoblokin sisällä sosiaali­demokraattien kannatus säilyi vuoteen 2015 verrattuna ennallaan, mutta sekä Radikale Venstre että Sosialistinen kansanpuolue lisäsivät selvästi kannatustaan.[62]

Kesäkuussa 2019 sosiaali­demokraattien johtaja Mette Frederiksen muodosti yhden puolueen vähemmistö­hallituksen, jolla oli muiden vasemmistoblokin puolueiden parlamentaarinen tuki. 41-vuotiaasta Frederiksenistä tuli samalla Tanskan historian nuorin pääministeri.[53]

Aluejako

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo Tanskan kunnista
 
Tanskan viisi aluetta pääkaupunkeineen.

Ennen vuotta 1970 Tanskassa oli 25 amtia (tansk. amtsrådskreds), 86 kaupunkia (købstad) ja noin 1 300 maalaiskuntaa (sognekommune). Vuoden 1970 kuntauudistuksen jälkeen Tanskassa oli 14 amtia (amt) ja 275 kuntaa (kommune). Vuonna 2007 tehtiin toinen kuntauudistus, jossa Tanska jaettiin viiteen alueeseen (region) ja 98 kuntaan.[63] Vuonna 2019 Tanskassa oli 2 158 seurakuntaa (sogn).[64]

Tanskan alueet 2012
Alue Väkiluku Pinta-ala
(km²)		 Väestö-
tiheys		 Pääkaupunki
Pääkaupunki &&&&&&&&01714589.&&&&001 714 589 &&&&&&&&&&&02546.03000002 546,3 &&&&&&&&&&&&0673.0400000673,4 Hillerød
Sjælland &&&&&&&&&0817907.&&&&00817 907 &&&&&&&&&&&07217.08000007 217,8 &&&&&&&&&&&&0113.0300000113,3 Sorø
Etelä-Tanska &&&&&&&&01201342.&&&&001 201 342 &&&&&&&&&&012256.050000012 256,5 &&&&&&&&&&&&&098.&&&&0098,0 Vejle
Keski-Jyllanti &&&&&&&&01266682.&&&&001 266 682 &&&&&&&&&&013000.020000013 000,2 &&&&&&&&&&&&&097.040000097,4 Viborg
Pohjois-Jyllanti &&&&&&&&&0579996.&&&&00579 996 &&&&&&&&&&&07874.&&&&007 874,0 &&&&&&&&&&&&&073.070000073,7 Aalborg

[65][66]

Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan kansankäräjillä.[67]

Talous

muokkaa
Pääartikkelit: Tanskan talous ja energiapolitiikka
 
Kööpenhamina on Tanskan talouselämän keskus.
 
Maatila Romsøn saarella.
 
Middelgrundenin tuulivoimala.
 
Pyöräilijöitä Kööpenhaminan Cykelslangen-sillalla.

Tanskan teollistuneen markkinatalouden pohjana ovat ulkomailta tuodut raaka-aineet ja kansainvälinen kauppa. Maan valuuttakurssi on pysynyt vakaana 1980-luvulta. Maan valuuttana on ollut vuodesta 1874 Tanskan kruunu, joka oli aiemmin sidoksissa Saksan markkaan ja nykyisin euroon. Tanskan talous täyttää EMU:n kriteerit, mutta maa on päättänyt ainakin toistaiseksi olla käyttämättä euroa valuuttanaan.[1]

Tanska on maailman korruptoitumattomin maa (2018)[68] ja taloudellinen vapaus on Tanskassa maailman yhdeksänneksi korkein. Vuonna 2014 työntekijöiden oikeudet toteutuivat Tanskassa paremmin kuin missään muualla.[69] Tanskan omaisuudensuoja on erittäin vahva ja talous on avoin ulkomaankaupalle ja ylikansallisille sijoituksille. Työllistämisen sivukulut ovat vähäisiä ja irtisanominen on suhteellisen halpaa ja helppoa, mikä parantaa työllistymis­mahdollisuuksia ja talouskasvua. Pääoma- ja työmarkkinoiden sekä liiketoiminnan sääntely ovat poikkeuksellisen vähäisiä.[70]

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Tanskan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on vuonna 2024 noin 462 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on ostovoimakorjattuna noin 77 600 dollaria vuonna 2024, eli korkeampi kuin Ruotsin ja Suomen, mutta matalampi kuin Norjan.[3]

Standard & Poor’sin mukaan Tanskan luottoluokitus vuonna 2023 on AAA.[71] Tanskan valtion nettovelka on vähäinen, vaihtotase on voimakkaasti ylijäämäinen.[3]

Elinkeinot ja tuotanto

muokkaa

Maatalous on perinteisesti ollut Tanskan johtava elinkeino, mutta maa on myös hyvin pitkälle teollistunut. Vuonna 2017 palvelut kattoivat noin 75 prosenttia maan brutto­kansantuotteesta, teollisuus noin 15 prosenttia ja maatalous enää alle kaksi prosenttia.[72]

Tanska on suuri sianlihan ja maidon tuottajamaa. 2000-luvulla sikojen osuus on noussut entisestään. Vuonna 2005 Tanskassa oli 1,6 miljoonaa nautaa ja 12,6 miljoonaa sikaa. Tanskan maatalous on pitkälti organisoitunut tuottaja­osuuskunniksi, joilla on yli 90 prosentin markkinaosuus turkisten, voin, maidon ja perunatärkkelyksen tuotannosta.[73]

Tanskan tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat tuuliturbiinit, lääkkeet, koneet ja elintarvikkeet. Myös rakentaminen on tärkeä teollisuudenala.[1] Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet, lääkkeet, huonekalut ja elintarvikkeet, erityisesti liha-, kala- ja maitotuotteet.[1] Vuonna 2010 viennistä 17,6 prosenttia suuntautui Saksaan, 13,8 prosenttia Ruotsiin ja 8,1 prosenttia Britanniaan.[1]

Tanska on maailman johtavia tuulivoimamaita. Valtio on tukenut tuulivoima­teollisuutta 1970-luvun lopusta alkaen, ja tanskalaisilla yrityksillään on hallussaan kolmannes maailman tuulivoimala­markkinoista. Tanska itse saa 19 prosenttia energiastaan tuulivoimasta.[74] Vuonna 2008 maan kotimaisesta sähköstä kaikkiaan 26,7 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energiantuotanto­menetelmillä. Tuulivoiman lisäksi maassa tuotetaan bioenergiaa oljesta, polttopuusta ja jätteistä. Vesivoiman osuus on laskenut vuodesta 1994.[75]

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu ja kala. Pohjanmeressä on laajoja öljy- ja kaasuesiintymiä, joilla maa täyttää osan energiatarpeestaan.[76] Vuonna 2018 Tanska oli maailman 40. suurin raakaöljyn viejä.[77]

Liikenne

muokkaa

Tanskan maantieverkko on jaettu valtateihin (statsvej) ja kunnallisteihin (kommunevej). Maanteitä maassa on yli 73 000 kilometriä, joista noin 3 900 kilometriä on valtateitä. Valtateistä yli 1 200 kilometriä on moottoriteitä ja reilut 300 kilometriä moottoriliikenne­teitä. Maan läpi kulkevat eurooppatiet E20, E39, E45, E47 ja E55.[78] Myös polkupyöräily on erittäin suosittua, ja maassa on yli 12 000 kilometriä pyöräteitä.[79]

Tanska sai ensimmäisen rautatielinjansa vuonna 1847, kun Vestbanen avattiin Kööpenhaminan ja Korsørin välillä. Myöhemmin Tanskan rautatieverkko on kasvanut lähes 3 500 kilometrin pituiseksi, ja se kuljettaa vuosittain lähes 200 miljoonaa matkustajaa.[80] Maan sisäisessä liikenteessä juna on edullinen ja suosittu vaihtoehto, pääradoilla kulkee junia noin tunnin välein. Noin neljännes maan rataverkosta on sähköistetty. Maan rautatieverkkoa hallinnoi ja ylläpitää yhtiö Banedanmark. Kööpenhaminassa toimii maan ainoa metrojärjestelmä.[81]

Juutinrauman silta välittää niin maantie- kuin rautatieliikennettä Kööpenhaminasta Ruotsin Malmöhön. Ajoaika siltaa pitkin Malmöhön on noin 25 minuuttia.[82]Jyllannista on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet Saksan puolelle, mutta Kööpenhaminasta Hampuriin pääsee suorempaa reittiä Rødbyn kautta, josta on lauttayhteys Saksaan.lähde?

Merkittäviä satamia ovat Itämerellä Aarhusin satama, Frederician satama, Kalundborgin satama ja Kööpenhaminan satama sekä Pohjanmerellä Esbjergin satama. Aalborgin satama on jokisatama ja Enstedissä on hiilisatama.[1] Tanskasta on matkustajalautta­yhteyksiä Saksaan, Norjaan, Ruotsiin, Britanniaan, Puolaan, Färsaarille ja Islantiin.[83]

Tanskassa on 98 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Kööpenhaminan lentoasema on maan selvästi vilkkain lentokenttä, muita merkittäviä lentokenttiä ovat Billundin ja Aalborgin lentoasemat. Maan kansallinen lentoyhtiö on yhteispohjoismainen lentoyhtiö Scandinavian Airlines. Tanskan pienen koon takia kotimaanlennot ovat vähäisiä, mutta saarille on hyvät laivayhteydet.[84]

Väestö

muokkaa
Pääartikkelit: Tanskan väestö ja luettelo taajamista
 
Aarhus on Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

Tanskan 5,5 miljoonasta asukkaasta 5 001 152 on tanskalaista alkuperää. Maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään on 578 052 henkilöä. Heistä länsimaalaisia ja heidän jälkeläisiään on 197 359 henkilöä ja 380 639 on muualta kuin länsimaista (vuonna 2011).[85] Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat muun muassa turkkilaiset, puolalaiset, syyrialaiset ja irakilaiset.[86] Tanskan historiallisista vähemmistöistä suurilukuisimmat ovat saksalaiset, joita on noin 15 000. Lisäksi muuttajia on tullut Tanskan hallinnoimista Färsaarilta ja Grönlannista: färingejä on Tanskassa arviolta 23 000 ja inuiteja 19 000.[87]

Tanskan pääkaupunki on Sjællandin saarella Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes tanskalaisista.[88] Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Aarhus, Aalborg, Odense ja Esbjerg.

Vuonna 2019 Tanskassa oli 1 410 taajamaa (tansk. byområde), joissa asui 87,9 prosenttia maan väestöstä.[89]

Suurimmat kunnat

muokkaa

Seuraavassa taulukossa on lueteltu Tanskan väkiluvultaan suurimmat kunnat ja niiden keskustaajamien väkiluku vuonna 2019.

Sijoitus Kunta Taajama
1. Kööpenhamina &&&&&&&&&0623404.&&&&00623 404 katso Hovedstadsområdet
2. Aarhus &&&&&&&&&0345332.&&&&00345 332 Aarhus &&&&&&&&&0277086.&&&&00277 086
3. Aalborg &&&&&&&&&0215312.&&&&00215 312 Aalborg &&&&&&&&&0115908.&&&&00115 908
4. Odense &&&&&&&&&0204182.&&&&00204 182 Odense &&&&&&&&&0179601.&&&&00179 601
5. Esbjerg &&&&&&&&&0115652.&&&&00115 652 Esbjerg &&&&&&&&&&072168.&&&&0072 168
6. Vejle &&&&&&&&&0114830.&&&&00114 830 Vejle &&&&&&&&&&057051.&&&&0057 051
7. Frederiksberg &&&&&&&&&0103960.&&&&00103 960 katso Hovedstadsområdet
8. Randers &&&&&&&&&&097909.&&&&0097 909 Randers &&&&&&&&&&062586.&&&&0062 586
9. Viborg &&&&&&&&&&097113.&&&&0097 113 Viborg &&&&&&&&&&040768.&&&&0040 768
10. Silkeborg &&&&&&&&&&093054.&&&&0093 054 Silkeborg &&&&&&&&&&046179.&&&&0046 179

[90][91]

Uskonnot

muokkaa
Pääartikkeli: Kristinusko Tanskassa
 
Roskilden tuomiokirkko on Unescon maailmanperintökohde.

Vuoden 2023 alussa 72,1 prosenttia tanskalaisista kuului luterilaiseen Tanskan kansankirkkoon (tansk. Den Danske Folkekirke). Kööpenhaminalaisista kirkkoon kuului 54,4 prosenttia. Kirkon jäsenosuus on ollut selvässä laskussa. Vuonna 2010 kirkkoon kuului 80,9 prosenttia ja vuonna 2000 85,1 prosenttia väestöstä.[92] Vuonna 2021 lasten kasteosuus oli 56,2 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 kasteosuus oli 69,2 prosenttia ja vuonna 2000 77,2 prosenttia. Kööpenhaminalaisista lapsista kastettiin vuonna 2021 vain 35,7 prosenttia.[93] Nykyään yli 55 prosenttia Tanskan kansankirkon papeista on naisia.[94]

Toiseksi yleisin uskonto Tanskassa on islam: noin 5,3 prosenttia maan väestöstä on muslimeja. Muslimien määrä ja osuus ovat nousseet selvästi viime vuosina.[95] Juutalaisia on noin 6 000.[96]

Tanskan perustuslain 6. artiklan mukaan kuninkaallisten täytyy kuulua kirkkoon. Forn Siðr -uuspakanauskonto tunnustettiin hiljattain valtion taholta. Vuonna 2010 tehdyssä kyselytutkimuksessa 28 prosenttia tanskalaisista ilmoitti uskovansa jumalaan, 47 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin korkeampaan voimaan ja 24 prosenttia ilmoitti etteivät he usko kumpaakaan edellisistä.[97]

Kielet

muokkaa
Pääartikkeli: Tanskan kielipolitiikka

Tanskan virallinen kieli on tanska. Saksalla on virallinen vähemmistökielen asema Etelä-Jyllannissa. Fääri on virallinen kieli Färsaarilla, ja grönlanti on virallinen kieli Grönlannissa, jossa tanska ei ole enää vuoden 2009 jälkeen ollut käytössä virallisena kielenä.[98]

Koulutus

muokkaa
 
Tanskan kuninkaallinen kirjasto Kööpenhaminassa.

Tanskan koulujärjestelmä (folkeskole) koostuu yhden vuoden esikoulusta, yhdeksän vuoden peruskoulusta ja yhden vuoden vapaaehtoisesta kymmenennestä luokasta. Vuodesta 2009 myös esikoulu on ollut pakollinen, joten oppivelvollisuus kestää Tanskassa nykyisin kymmenen vuotta. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Tanskassa kaikki julkinen koulutus on ilmaista, mutta maassa on myös maksullisia yksityiskouluja.[99] Kouluvuonna 2008–2009 81 prosenttia peruskouluikäisistä kävi kunnallista koulua, 13 prosenttia yksityiskoulua ja neljä prosenttia yksityistä sisäoppilaitosta.[100] Kymmenennen luokan käy noin puolet oppilaista.[101]

Peruskoulun jälkeen nuoret voivat jatkaa joko ammattikoulussa tai lukiossa. Näiden jälkeen on valittavana ammatillinen jatkotutkinto, ammattikorkeakoulu tai maisteritasolle jatkuva yliopisto, jossa voi jatkaa vielä tohtoriksi asti.[102]

Tanskassa on kahdeksan yliopistoa. Kööpenhaminan yliopisto on yksi Pohjois-Euroopan vanhimmista. Aarhusin yliopisto on aloittanut toimintansa 1930-luvulla, Roskilden yliopisto ja Aalborgin yliopisto 1970-luvulla. Etelä-Tanskan yliopisto syntyi kun Odensen yliopistoon liitettiin joukko muita alueen oppilaitoksia. Kööpenhaminassa toimivat myös Tanskan teknillinen yliopisto, Tanskan IT-yliopisto ja Tanskan kauppakorkeakoulu.[103]

Terveys

muokkaa

Kuten muissakin Pohjoismaissa, Tanskassa on verovaroin rahoitettu kaikille maassa asuville avoin terveydenhuoltojärjestelmä.[104] Vuonna 2015 tanskalaisten elinajanodote oli 80,6 vuotta (miehillä 78,6 vuotta, naisilla 82,5 vuotta); vuonna 2000 molempien sukupuolten elinajanodote oli 76,9 vuotta. Maa on sijalla 27, hieman Suomea alempana.[105] Yleisimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpäsairaudet.[106]

Erityisalueet

muokkaa
 
Vapaakaupunki Christiania.

Nykyaikaisen maahanmuuton seurauksena Tanskaan on syntynyt vuoteen 2018 tultaessa 55 ongelmalähiötä, joita on alettu kutsua yleisesti ghetoiksi.[107] Niiden väestö kasvaa rinnakkaisessa yhteiskunnassa eikä tunne tanskalaisia arvoja.[107] Tanskan hallitus esitti talvella 2018, että tietyt ongelmalliset asuinalueet julistetaan erityisrangaistus­alueiksi.[108] Niillä tehtävistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin.[108] Myös sosiaalidemokraatit kannattivat näitä ghettolakeja ja kieltäytymistä YK:n kiintiöpakolaisista.[109]

Kööpenhaminassa sijaitsee 1970-luvulla talonvaltaajien ja hippien haltuunsa ottama entinen kasarmialue, sittemmin vapaakaupungiksi julistautunut Christiania. Vuonna 2012 se siiirtyi asukkaiden muodostaman rahaston omistukseen.[110]

Kulttuuri

muokkaa

Muotoilu ja arkkitehtuuri

muokkaa

Ensimmäisiä tunnettuja tanskalaisia suunnittelijoita oli Georg Jensen, joka tunnettiin erityisesti koruistaan ja kankaistaan. Toisen maailmansodan jälkeen tanskalainen muotoilu nousi suurempaan maailmanmaineeseen. Arkkitehti Jørn Utzon muistetaan parhaiten Sydneyn oopperatalosta, ja Arne Jacobsen suunnitteli funktionalististen rakennusten ohella tunnettuja valaisimia ja design-huonekaluja.[111]

Tanskalaisessa rakennusperinteessä on kaksi toisistaan poikkeavaa linjaa. Leimallisia ovat niin kodikkaat, olkikattoiset piparkakkumökit puutarhan keskellä kuin modernit, lasiseinäiset pelkistetyt rakennukset. Molemmille on yhteistä mataluus: edes suurkaupungeissa ei ole juurikaan yli viisikerroksisia taloja.[112] Tanskan korkein rakennus on vuonna 2022 valmistunut Lighthouse-pilvenpiirtäjä Aarhusissa.[113]

Legopalikat, joita on valmistettu vuodesta 1949, kuuluvat tunnetuimpiin tanskalaisiin vientituotteisiin.[114] Nykyisin Lego Group on maailman suurin rakennuslelujen valmistaja ja yksi suurimmista kaikista leluvalmistajista.[115]

Kirjallisuus

muokkaa
 
H. C. Andersen

Ensimmäinen merkittävä tanskalainen kirjailija oli Saxo Grammaticus, joka laati muun muassa latinankielisen historiateoksen Gesta Danorum (”Tanskalaisten teot”). Näytelmäkirjailija Ludvig Holberg, jota pidetään Tanskan ja Norjan yhteisenä kansallis­kirjailijana, kirjoitti 1700-luvulla monia kansainvälisesti tunnettuja ikivihreitä komedioita. Kaikkein tunnetuin tanskalainen kirjailija on kuitenkin todennäköisesti H. C. Andersen, joka kirjoitti 1800-luvulla satuja, kuten Pieni merenneito, Peukalo-Liisa ja Ruma ankanpoikanen. Samalta vuosisadalta myös J. P. Jacobsen kuuluu tanskalaisen kirjallisuuden suuriin nimiin, ja hänet muistetaan runouden ja proosan uudistajana sekä impressionismin ja naturalismin edustajana. Georg Brandes oli 1800-luvun lopulla merkittävä pohjoismaisen kirjallisen elämän auktoriteetti, jonka luennot herättivät melkoista kohua.[116][117]

Vuonna 1917 Henrik Pontoppidan ja Karl Adolph Gjellerup saivat Nobelin kirjallisuus­palkinnon. Pontoppidanin romaanit ja novellit antavat realistisen ja yksityiskohtaisen kuvan tanskalaisesta elämästä 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Gjellerup taas muistetaan modernismin edelläkävijänä. Johannes Vilhelm Jensen sai Nobelin kirjallisuus­palkinnon 1944 "hänen runoisen mielikuvituksensa harvinaisesta voimasta ja hedelmällisyydestä, johon yhdistyy laaja-alainen älykäs uteliaisuus ja rohkea, tuoreen luovuuden tyyli.[118] Ensimmäinen kaunokirjallisuutta kirjoittanut tanskalainen kommunisti Martin Andersen Nexø tunnetaan työväenluokan elämää käsittelevistä teoksista. Viime vuosisadalta muistetaan myös Karen Blixen, joka kirjoitti useita Afrikkaa käsittelevistä novellikokoelmia ja josta luotiin vuonna 1985 elämäkertaelokuva Minun Afrikkani.[116][119]

Søren Kierkegaard on Tanskan tunnetuimpia filosofeja. Hän on vaikuttanut merkittävästi niin kristilliseen teologiaan, fenomenologiaan kuin eksistentialismiin.[116][120]

Elokuva

muokkaa
 
Lars von Trier

Tanskalainen elokuva on ollut esillä mykkäelokuvan ajoista lähtien. Ensimmäinen merkittävä tanskalainen näyttelijä oli Asta Nielsen. Nordisk Film perustettiin Tanskassa vuonna 1906. Maailmansotien välisen ajan tunnetuimpia tanskalaisia elokuvaohjaajia on Carl Th. Dreyer, joka muistetaan etenkin elokuvastaan Jeanne d’Arcin kärsimys.lähde?

Myöhemmin erityisen tunnettuja elokuvaohjaajia ovat olleet etenkin Erik Balling, joka luonnehti 1970-luvulla Olsen Band -elokuvilla sekä Gabriel Axel, joka teki 1950-luvulta alkaen hyvin monenlaisia elokuvia realistista draamoista eroottisiin komedioihin. Bille August on tehnyt 1980-luvulta alkaen useita kansainvälisesti tunnettuja draamaelokuvia. Vuodesta 1995 tanskalaista elokuvaa on leimannut Dogma 95 -tyylisuuntaus, jonka merkittäviä johtohahmoja ovat muun muassa kansainvälistä mainetta niittäneet ohjaajat Lars von Trier ja Thomas Vinterberg. Suuntauksen piirissä kansainväliseen maineeseen on päässyt myös Susanne Bier.[121][122]n

Tunnetuimpia tanskalaisia näyttelijöitäkenen mukaan? ovat muun muassa Mads Mikkelsen, Connie Nielsen, Jesper Christensen ja Brigitte Nielsen.lähde?

Musiikki

muokkaa
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tanskan ensimmäiset säveltäjät olivat itse asiassa saksalaisia: 1700- ja 1800-luvun taitteessa maineikkaita sävellyksiä tekivät saksalaissyntyiset C. E. F. Weyse ja Friedrich Kuhlau. Vähän myöhemmin tanskalaista musiikkia johtivat Niels Wilhelm Gade, J. P. E. Hartmann ja B.S. Ingemann. Tanskalaisista säveltäjistä kansainvälisesti kuuluisimpia ovat erityisesti viulistina menestynyt Carl Nielsen sekä oopperoistaan tunnettu Per Nørgård.

1900- ja 2000-luvun kansainvälisesti tunnettuja tanskalaisia kevyen musiikin esittäjiä ovat muun muassa Aqua, D-A-D, Mø, Lukas Graham, Volbeat ja Michael Learns To Rock. Metallican perustajajäsen, rumpali Lars Ulrich on myös tanskalainen.[123]

Tanskassa on seitsemän sinfoniaorkesteria ja konservatoriota. Tärkeimpiä konserttisaleja ovat Tivolin Konserttisali, Aalborghallen ja Musikhuset Århus. Merkittävimmät oopperatalot ovat Tanskan kuninkaallisen teatterin oopperatalo Kööpenhaminassa ja Jyske Opera Århusissa. Klassisen musiikin festivaaleihin kuuluvat muiden muassa Musikhöst ja nykymusiikkiin keskittyvä Numusfestivalen.lähde?

Kööpenhaminasta tuli 1960–70-luvuilla kansainvälisestikin merkittävä jazzkaupunki, kun yhdysvaltalaisia jazzmuusikoita asettui sinne asumaan. Kaupungin tärkeimpiä jazztapahtumia ovat kymmenen päivää kestävä Copenhagen Jazzfestival[123] kesäisin ja Copenhagen Autumn Jazz marraskuussa. Tanskan kuuluisin rockfestivaali on Roskilde Festival, toinen tunnettu rocktapahtuma on Skanderborgin festivaali. Kansanmusiikkijuhlia järjestetään muun muassa Skagenissa ja Tønderissä.

Ruoka ja juoma

muokkaa
Pääartikkeli: Tanskalainen keittiö
 
Smørrebrød

Tanskalaiset syövät ja juovat kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta yhdessä syöminen ja juominen on tärkeämpää kuin se, mitä syödään tai juodaan. Tanskalaisessa keittiössä keskeisiä osia ovat etenkin sianliha, kala, katkaravut, ruisleipä ja perunat. Runsaasti erilaisia täytteitä sisältävä tanskalainen voileipä, smørrebrød, tunnetaan kautta maailman. Jouluaterialle kuuluvat paahdettu sian-, ankan- tai hanhenliha, ruskean sokerin kanssa paistetut perunat, etikkapunakaali ja ruskea kastike. Jouluna ja pääsiäisenä myydään myös erityisiä maustettuja olutlaatuja.[112] Tanskan kansallisjuomina pidetään kuitenkin Carlsbergin ja Tuborgin oluita. Akvaviittia tehdään perunasta Aalborgin kaupungissa.[124]

Tanskassa kulutettiin vuonna 2014 9,5 litraa puhdasta alkoholia aikuista kohti, eli hieman enemmän kuin Suomessa.[125] Kuitenkin Tanskassa nuoriso käyttää huomattavasti enemmän alkoholia kuin muissa Pohjoismaissa.[126] Maan alkoholilainsäädäntö on löysempi kuin muissa Pohjoismaissa: Tanskassa olutta ja viiniä voidaan myydä jo 16-vuotiaille ja vahvempia alkoholijuomia 18-vuotiaille, eikä maassa ole minkäänlaista alkoholimonopolia.[127]

Hygge

muokkaa

Tanskalaiseen kulttuuriin liitetään kiinteänä osana tanskankielinen sana hygge, jolla tarkoitetaan mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta ja joka yhdistetään myös hyvinvointiin, rentoon mielialaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.[128][129]

Nähtävyyksiä

muokkaa
 
Legoland

Kööpenhaminan Tivoli on Tanskan suosituin matkailukohde.[130] Legoland Billundissa 260 kilometriä Kööpenhaminasta on avattu vuonna 1968. Sen nähtävyydet on tehty 59 miljoonasta muovisesta rakennuspalikasta.[131]

Unescon Maailmanperintö­luettelossa on Tanskasta yksitoista kohdetta: Ilulissatin jäävuono, Kujataa ja Aasivissuit–Nipisat Grönlannissa, Christiansfeld, Jellingin hautakummut, riimukivet ja kirkko 900-luvulta, Roskilden tuomiokirkko 1100-luvulta sekä Kronborgin linna 1400-luvulta ja sitä ympäröivät Pohjois-Själlannin metsästysmaat. Luontokohteita ovat Stevnsin klintti ja Vattimeren kansallispuisto.[132]

Urheilu

muokkaa

Tanskan suosituimmat lajit ovat jalkapallo, voimistelu, sulkapallo ja käsipallo. Lisäksi Tanska on menestynyt purjehduksessa, soudussa, pyöräilyssä ja speedwayssä.[133] Tanska on osallistunut St. Louisin olympialaisia 1904 lukuun ottamatta kaikkiin olympiakisoihin. Uimari Inge Sørensen on historian nuorin olympiamitalisti; hän sai 12-vuotiaana olympiapronssia Berliinissä 1936.[134]

Jalkapallo on Tanskan kansallislaji, ja sitä harrastaa lähes 300 000 tanskalaista. Maajoukkueen paras saavutus on Euroopan-mestaruus vuodelta 1992. Maailmanmestaruus­kilpailuissa se on edennyt parhaimmillaan puolivälieriin. Myös naisten maajoukkue on voittanut kertaalleen Euroopan-mestaruuden.[135] Käsipallossa naisten joukkue on voittanut kolme olympiakultaa ja yhden maailmanmestaruuden.[133]

Sulkapallossa Tanska on yksi menestyneimmistä maista. Lajin ensimmäisissä maailmanmestaruus­kilpailuissa 1977 Flemming Delfs ja Lene Køppen voittivat yksinpelit.[136] Poul-Erik Høyer Larsen voitti lajissa olympiakultaa 1996.[133] Muita menestyneitä tanskalais­urheilijoita ovat neljissä perättäisissä kisoissa olympiakultaa voittanut purjehtija Paul Elvstrøm,[134] kenialaissyntyinen kolminkertainen 800 metrin juoksun maailmanmestari Wilson Kipketer[133] ja speedwayn moninkertainen maailmanmestari Hans Nielsen.[136]

Tiedotusvälineet

muokkaa

Tanskan valtiollinen yleisradio, Danmarks Radio (DR), lähettää ohjelmaa kahdella televisiokanavalla ja valtakunnallisilla ja alueellisilla radiokanavilla. Sen toiminta rahoitetaan lupamaksuilla. Valtio omistaa myös kaupallisen televisiokanavan. Yksityisiä televisiokanavia jaetaan satelliitilla ja kaapelilla. Kaupallisia ja yhteisöjen hallinnoimia paikallisradioita on noin 250. Päivittäisiä sanomalehtiä on kuusi: Jyllands-Posten, Berlingske ja saman yhtiön tabloidikokoinen BT, Politiken, Ekstra Bladet ja Dagbladet Information.[137]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Denmark World Factbook. Viitattu 14.5.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Population figures Statistics Denmark. 1.1.2023. Viitattu 13.2.2023.
  3. ↑ a b c Download World Economic Outlook database: April 2024 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ Arktiset alueet | Tanska ja Kanada sopivat kiistansa pienestä arktisesta saaresta – maat kävivät liki 40 vuotta ”sotaa” aseinaan viski ja akvaviitti Helsingin Sanomat. 15.6.2022. Viitattu 7.1.2023.
  6. ↑ Tuomas Kangasniemi: Mitä ihmettä? Kanada ja Tanska saavat valtioiden maarajan – 48 vuotta jatkunut ”viskisota” maiden välillä päättyi Tekniikka&Talous. Viitattu 7.1.2023.
  7. ↑ Helle, Knut: The Cambridge History of Scandinavia – Volume I, s. 168–169. Cambridge University Press, 2003. ISBN 0-521-47299-7 (englanniksi)
  8. ↑ Statistikbanken.dk/bef4
  9. ↑ a b Kiljunen 2004, s. 41.
  10. ↑ a b c Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 233–234. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
  11. ↑ The Tunnel Project That Could Reshape the European Map Citylab. 2015. Viitattu 28.1.2016.
  12. ↑ Niels J. Gimsing: From Bridges Across Great Belt And Oresund Towards a Femern Belt Bridge IABSE Symposium Report 01/2009; / Research Gate. 2009. Viitattu 28.1.2016.
  13. ↑ The Great Belt Bridge – Storebæltsbroen Highways Denmark. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 28.1.2016.
  14. ↑ Nyt højeste punkt i Danmark 28.2.2005. Geodatastyrelsen. Viitattu 29.10.2019. (tanskaksi)[vanhentunut linkki]
  15. ↑ New Model Scenarios for the Registration Procedure of Pesticides Miljø- og fødevareministeriet. Viitattu 17.5.2019.
  16. ↑ Spjeldnæs, Nils: Danmark – geologi Store norske leksikon. 11.6.2009. Viitattu 17.5.2019. (norjaksi)
  17. ↑ Jensen, Christian Lundmark: Forests And Forestry in Denmark – Thousands of Years of Interaction Between Man And Nature Danish Ministry of the Environment Nature Agency. Arkistoitu 15.7.2016. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Joulukuuset kiellettiin ilmastokokouspaikalla – vaikka olisivat ekoteko Uusi Suomi. 6.12.2009. Alma Talent Oy. Viitattu 28.1.2016.
  19. ↑ Dyreriget (Animalia) Fugle o Natur. (tanskaksi)
  20. ↑ Animals in Denmark listofcountriesoftheworld.com. 2012. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Denmark's wild and beautiful national parks Visit Denmark. Viitattu 11.11.2023.
  22. ↑ Puiston kotisivu nationalparkkongernesnordsjaelland.dk. Viitattu 11.11.2023. (tanskaksi)
  23. ↑ Denmark BBC Weather. British Broadcasting Corporation. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  24. ↑ Danmarks Meteorologiske Institut (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ a b Prehistoric period (until 1050 AD) National museum of Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  26. ↑ Viking History Viking Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  27. ↑ Danish Vikings on the British Isles Heindorffhus Motivsamler. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  28. ↑ The French Region of Upper Normandy French-at-a-Touch. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  29. ↑ a b Kiljunen 2004, s. 42.
  30. ↑ a b c d e Kiljunen 2004, s. 43.
  31. ↑ Historia Maatiedosto Ruotsi. Suomen suurlähetystö Tukholma. Viitattu 6.12.2011.
  32. ↑ U.S. Relations With Norway 2.10.2015. U.S. Department of State. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  33. ↑ Ingesman, Per: Nobility and the king – age of the nobility 1001 stories of Denmark. Heritage agency of Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  34. ↑ Mentz, Sören: King Christian IV – grand buildings and broken dreams 1001 stories of Denmark. Heritage agency of Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  35. ↑ Roskildefreden (1658) Syd Sverige. Viitattu 28.1.2016. (tanskaksi)
  36. ↑ History of Denmark Denmark.dk. Viitattu 14.7.2024. (englanniksi)
  37. ↑ Bregnsbo, Michael: Absolute monarchy – the foundation of the welfare state 1001 stories of Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  38. ↑ Stewart, Jon: Kierkegaard And His Contemporaries: the Culture of Golden Age Denmark, s. 15. Walter de Gruyter, 2003. ISBN 9783110177626
  39. ↑ Tranquebar projects Swedish South Asian Studies Network. Lund University. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  40. ↑ The Two Danish–Prussian Wars 1848–50 And 1864 Fortress Scandinavia. Arkistoitu 13.1.2016. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  41. ↑ a b c d An Economic History of Denmark Economic History Association. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  42. ↑ Schoonover B: Acquisition of the Danish West Indies by the United States St. John Historical Society. 2005. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  43. ↑ a b c d e Timelime: Denmark BBC News. BBC. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  44. ↑ Historien bag Folketingstidenden
  45. ↑ Tanskan entinen pääministeri Anker Jörgensen kuoli Turun Sanomat. 20.3.2016. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 14.2.2020.
  46. ↑ Talouskriisi mietitytti Tanskan pääministerin Suomen-vierailulla Yle Uutiset. Viitattu 13.2.2020.
  47. ↑ Tanskalaissotilaiden epäillään kuolleen omien tulituksessa Yle Uutiset. 30.9.2007. Yleisradio Oy. Viitattu 28.1.2016.
  48. ↑ Denmark to Pull Troops From Iraq BBC News. British Broadcasting Corporation. Viitattu 28.1.2016 21.2.2007. (englanniksi)
  49. ↑ Christian Wenande: Denmark accelerates withdrawal of troops from Afghanistan Atlantic Council. 19.3.2013. Viitattu 11.11.2023.
  50. ↑ Tanskan Venstre muodostaa vähemmistöhallituksen Yle Uutiset. Viitattu 13.2.2020.
  51. ↑ Tanskan hallituspohja laajenee – kaksi uutta puoluetta mukaan Yle Uutiset. Viitattu 13.2.2020.
  52. ↑ a b Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan Kaleva. Viitattu 14.2.2020.
  53. ↑ a b Sosiaalidemokraatit muodostavat Tanskan uuden hallituksen Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2020.
  54. ↑ Tanskan maahanmuuttopolitiikassa suunnanmuutos – uusi hallitus pehmentää tiukkaa linjaa, suunnitelma karkotussaaresta roskakoriin Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2020.
  55. ↑ Janna Nousiainen: Suora lähetys: Tanskan kuningatar ja kruunun­prinssipari saapuneet palatsille – valta vaihtuu pian IS.fi. Viitattu 14.1.2024.
  56. ↑ Constitutional Reforms Tanskan ulkoministeriö. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 8.2.2009. (englanniksi)
  57. ↑ The Folketing Denmark. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 8.2.2009. (englanniksi)
  58. ↑ a b Legislation & Elections Tanskan ulkoministeriö. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 8.2.2009. (englanniksi)
  59. ↑ The Government Tanskan valtio. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 8.2.2009. (englanniksi)
  60. ↑ Government & Politics Tanskan ulkoministeriö. Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  61. ↑ Tiukka kisa ratkesi: Oppositio voitti Tanskan parlamenttivaalit – euroskeptikoille äänivyöry MTV Uutiset. 19.6.2015. MTV Oy. Arkistoitu 19.6.2015. Viitattu 19.6.2015.
  62. ↑ ”Ilmastotollot” jyräsivät ja populistit hävisivät Tanskan vaaleissa – Ylen toimittaja Kööpenhaminasta: Tanska on usein trendien aallonharjalla Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2020.
  63. ↑ Kommunalreform - Kort fortalt (PDF) (sivut 5, 15, 20, 26) Indenrigs- og Sundhedsministeriet. Arkistoitu 19.8.2019. Viitattu 11.8.2019. (tanskaksi)
  64. ↑ Femø Sogn har landets ældste befolkning Danmarks Statistik. Viitattu 11.8.2019. (tanskaksi)
  65. ↑ Statistikbanken FOLK1: Folketal den 1. i kvartalet efter kommune, køn, alder, civilstand, herkomst, oprindelsesland og statsborgerskab Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2013. (tanskaksi)
  66. ↑ Statistikbanken ARE207: Areal fordelt efter kommune/region Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2012. (tanskaksi)
  67. ↑ Folketinget (The Danish Parliament) Inter-Parliamentary Union. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  68. ↑ Corruption Perceptions Index 2018 Transparency International. Arkistoitu 30.1.2019. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  69. ↑ The Worst Places on the Planet to Be a Worker Huffpost. 28.5.2014. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  70. ↑ Denmark 2015 Index of Economic Freedom. Heritage. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  71. ↑ Denmark has the highest possible credit rating Danmarks Nationalbank. 27.1.2023. Viitattu 11.11.2023.
  72. ↑ StatBank Denmark, Table NABP10: 1-2.1.1 Production and Generation of Income (10a3-grouping) by Transaction, Industry and Price Unit. statistikbanken.dk. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  73. ↑ Agriculture in Denmark 2007 (PDF) Danish Agriculture and Danish Agricultural Council. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  74. ↑ Denmark’s Wind of Change Time. 16.3.2009. Time Inc. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  75. ↑ Electricity From Renewable Energy: Share of Domestic Electricity Supply (PDF) (s. 11) Energistyrelsen. Arkistoitu 28.3.2020. (englanniksi)
  76. ↑ Kiljunen 2004, s. 43–44.
  77. ↑ Crude Oil Exports by Country World’s Top Exports. 22.4.2019. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  78. ↑ Statsvejnettet 2018 Vejdirektoratet. 2018. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 17.5.2019. (tanskaksi)
  79. ↑ Cykelruter Aktiv Danmark. Viitattu 17.5.2019. (tanskaksi)
  80. ↑ Banen i tal Jernbanen i tal. 24.4.2017. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 17.5.2019. (tanskaksi)
  81. ↑ Transport DST. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  82. ↑ Malmö har det! malmo.com. Malmö. Arkistoitu 26.11.2011. (ruotsiksi)
  83. ↑ Denmark flights Lonely Planet. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  84. ↑ Getting around Lonely Planet. Arkistoitu 8.3.2013. (englanniksi)
  85. ↑ Denmark Statistics Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  86. ↑ Population at the First Day of the Quarter by Region, Sex, Age (5 Years Age Groups), Ancestry And Country of Origin Statistics Denmark. (englanniksi)
  87. ↑ The German Minority in Denmark Nord Schleswig. Arkistoitu 26.3.2013. (englanniksi)
  88. ↑ Copenhagen in brief Copenhagen. Viitattu 28.1.2016.
  89. ↑ Faldende folketal i de små byer og landdistrikter Byopgørelsen. 1.1.2019. Danmarks Statistik. Viitattu 11.8.2019. (tanskaksi)
  90. ↑ Folketal 1. januar efter kommune, bystørrelse, alder og køn (2010-2019) Statistikbanken: Danmarks Statistik. Viitattu 11.8.2019. (tanskaksi)
  91. ↑ Folketal 1. januar efter byområder, landdistrikter og folketal, areal og befolkningstæthed (2017-2019) Statistikbanken: Danmarks Statistik. Viitattu 11.8.2019. (tanskaksi)
  92. ↑ Folkekirkens medlemmer Folkekirken. Viitattu 27.9.2023. (tanskaksi)
  93. ↑ Dåb i folkekirken Folkekirken. Viitattu 27.9.20223. (tanskaksi)
  94. ↑ Religion and identity Denmark. Viitattu 19.5.2019.
  95. ↑ Hvor mange muslimer bor der i Danmark? Religion.dk. Viitattu 19.5.2019. (tanskaksi)
  96. ↑ Jødisk liv i Danmark Mosaiske. Viitattu 28.1.2016. (tanskaksi)
  97. ↑ Eurobarometer 73.1: Biotechnology (PDF) (s. 204) Euroopan komissio. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  98. ↑ Language Norden. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  99. ↑ Frie grundskoler Undervisningsministeriet. Viitattu 19.5.2019.
  100. ↑ Primary And Lower Secondary Education Ministry of Science. Arkistoitu 18.11.2011. (englanniksi)
  101. ↑ Education Policy Outlook Denmark (s.11) OECD. 2020. Viitattu 11.11.2023.
  102. ↑ Danish education system in brief Ministry of Science, Innovation and Higher Education. Arkistoitu 16.12.2011. (englanniksi)
  103. ↑ The Universities in Denmark Ministry of Science, Innovation and Higher Education. Arkistoitu 17.1.2012. (englanniksi)
  104. ↑ How Do I Get hHealthcare in Denmark? Copenhagen. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 19.5.2019.
  105. ↑ World Health Statistics 2016: Monitoring Health for the SDGs Annex B: Tables of Health Statistics by Country, WHO Region And Globally World Health Organization. 2016. Viitattu 19.5.2019. (englanniksi)
  106. ↑ Statistisk Årbog 2009 Danmarks Statistik. Viitattu 19.5.2019.
  107. ↑ a b Tanska pakottaa ongelmalähiöiden yksivuotiaat päivähoitoon oppimaan kieltä ja maan tapoja Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2018.
  108. ↑ a b Tanskan hallituksen linjaus ongelmalähiöiden rikollisuutta vastaan: rikoksista kaksinkertainen rangaistus Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2018.
  109. ↑ Ruotsalaisten arvailu vähemmistö­hallituksesta tuntuu suomalaisesta oudolta, mutta Suomen hallitus vasta kummallinen onkin Helsingin Sanomat. 14.9.2018.
  110. ↑ Kööpenhaminan Christiania asukkaiden omistukseen Yle. 2012. Viitattu 11.11.2023.
  111. ↑ Shopping in Denmark Visit Denmark. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  112. ↑ a b Denmark Every Culture. Countries and their Cultures. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  113. ↑ Danmarks højeste bygning er færdig Avisen.dk. 4.2.2022. Viitattu 27.5.2023. (tanskaksi)
  114. ↑ Timeline 1940–1949 Lego. Lego Group. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  115. ↑ Toy companies revenue worldwide 2022 Statista. Viitattu 11.11.2023.
  116. ↑ a b c Danish literature has international reach Denmark.dk. 4.4.2023. Viitattu 11.11.2023.
  117. ↑ Georg Brandes at the University in Copenhagen, 1889 Detroit Institute of Arts. Viitattu 11.11.2023.
  118. ↑ "The Nobel Prize in Literature 1944". Nobelprize.org. Nobel Media AB 2014. Web. 2 helmikuuta 2017.
  119. ↑ Pat Bauer: Out of Africa 1985 Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.11.2023.
  120. ↑ Søren Kierkegaard Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.11.2023.
  121. ↑ Carl Dreyer: Day of Wrath, Ordet, Gertrud on VHS Bright Lights Film Journal. 1.7.2000. Arkistoitu 17.5.2016. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  122. ↑ The Passion of Joan of Arc Rogerebert. 16.2.1997. Viitattu 17.5.201. (englanniksi)
  123. ↑ a b The Danish music scene Denmark.dk. Viitattu 11.11.2023.
  124. ↑ Porter, Darwin & Prince, Danforth: Frommer’s Denmark, s. 28. Frommer’s, 2009. ISBN 9780470432129
  125. ↑ Alkoholinkulutus on laskenut Pohjoismaissa eniten Tanskassa ja Suomessa thl.fi. 22.12.2016. Arkistoitu 16.5.2019. Viitattu 17.5.2019.
  126. ↑ Jättiraportti: Suomen nuoret raittiimpia kuin ennen, Tanskassa ryypätään eniten Pohjoismaista Iltalehti. 9.5.2019. Viitattu 17.5.2019.
  127. ↑ Luulitko, että Suomessa on tiukka alkoholilaki? – Näin laki suhtautuu Kuningas Alkoholiin muissa Pohjoismaissa Iltalehti. 29.3.2017. Viitattu 17.5.2019.
  128. ↑ Lena Nelskylä: Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan Yle. 2016. Viitattu 11.11.2023.
  129. ↑ Sarah Bruder: “Hygge”: The Danish Concept of Comfort We Need Now More Than Ever Afar. 23.9.2023. Viitattu 11.11.2023.
  130. ↑ Tivoli Tivoli. Viitattu 28.1.2016. (tanskaksi)
  131. ↑ Plastic Fantastic: Denmark’s Legoland Lonely Planet. 7.1.2013. Viitattu 28.1.2016. (englanniksi)
  132. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  133. ↑ a b c d Sport 28.2.2011. Ministry of Foreign Affairs of Denmark. Arkistoitu 1.3.2012. Viitattu 1.12.2011. (englanniksi)
  134. ↑ a b Denmark Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 1.12.2011. (englanniksi)
  135. ↑ Danish Football – The National Sport of Denmark 20.6.2011. Ministry of Foreign Affairs of Denmark. Arkistoitu 21.5.2012. Viitattu 1.12.2011. (englanniksi)
  136. ↑ a b Pateman 2006, s. 106.
  137. ↑ Denmark Country Guide BBC News. British Broadcasting Corporation. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanska&oldid=22843718”
  NODES
design 1
Done 1
News 3
orte 1
punk 16
see 35
Story 5