Tel Aviv
Tel Aviv-Jaffa (hepr. תל אביב-יפו, Tel Aviv-Jafo, arab. تل أبيب-يافا, Tall Abīb-Yāfā)[1] on kaupunki Keski-Israelissa Välimeren rannalla. Tel Aviv on perustettu vuonna 1909 ja nykyisin siihen kuuluu myös vanhempi Jaffan kaupunki. Tel Aviv oli Israelin pääkaupunki vuosina 1948–1950, jolloin pääkaupunki siirrettiin Jerusalemiin. Kaikki maat eivät kuitenkaan ole siirtoa tunnustaneet.
| Tel Aviv-Jaffa (תֵּל־אָבִיב-יָפוֹ) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
  Tel Aviv-Jaffa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Israel |
| Hallintoalueet | Tel Avivin hallintoalue |
| Perustettu | 1909 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 52 km² |
| Väkiluku (2018) | 451 523 |
Tel Avivin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 451 523. Suuremmalla metropolialueella asui vuonna 2016 3,9 miljoonaa asukasta, eli noin 45 % Israelin väestöstä. Suurin osa paikallisista on juutalaisia, mutta vanhan Jaffan alueella on myös arabivähemmistö.
Maantiede
muokkaaTel Aviv sijaitsee Välimeren rannikolla Keski-Israelin rannikkotasangolla.[2] Pinta-alaa Tel Aviviin hallinnollisesti kuuluvalla alueella on 52 km².[3] Tel Avivin naapurikaupunkeja ovat Bat Yam ja Holon etelässä, Ramat Gan ja Givatayim idässä, sekä Herzliya ja Ramat HaSharon koillisessa.[4] Matkaa Tel Avivista Jerusalemiin kaakossa on noin 60 kilometriä. Tel Avivin kaupunki rakennettiin aikanaan kolmelle rantaviivan suuntaisesti kulkevalle hiekkakiviharjanteelle. Kaupunki on sittemmin levinnyt myös niiden ulkopuolelle. Nykyisin Tel Aviviin kuuluva Jaffa rakennettiin merelle työntyvälle niemekkeelle.[2] Kaupungin alueella on kaksi jokea. Jarkonjoki virtaa idästä länteen laskien kaupungin kohdalla mereen. Ayalonjoki virtaa puolestaan etelästä pohjoiseen laskien Jarkonjokeen. Jarkonjoki muodostaa Tel Avivin keskustan pohjoisrajan.[4] Ayalon on kuiva suuren osan vuodesta.[2]
Tel Avivissa vallitsee välimerenilmasto. Kesät ovat pitkiä, lämpimiä ja kosteita, mutta sadetta tulee vain vähän, Lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen korkein lämpötila on 30 °C ja alin 24 °C. Talvet ovat viileitä. Kylmimmän kuukauden tammikuun keskimääräinen ylin lämpötila on 18 °C ja alin 10 °C. Suurin osa sateista tulee talven aikana. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 530 mm. Lumisateet ovat talvisinkin hyvin harvinaisia.[2]
Historia
muokkaa
Perustaminen ja kasvu
muokkaaJaffa on muinainen jo kanaanilaisten aikanaan asuttama kaupunki. Kaupunki kasvoi ja pieneni historiansa eri vaiheiden mukaan. 1700-luvulla se oli vain pieni kylä, mutta sen merkitys satamana kasvoi huomattavasti seuraavan vuosisadan aikana.[2] Ennen sionismia kaupungin asukkaiden valtaosa oli arabeja. 1800-luvun loppupuoliskolla kaupungista oli kuitenkin muodostunut juutalaisten sionistisen liikkeen keskus. Vuoteen 1906 mennessä olot Jaffassa alkoivat käydä monien juutalaisten mielestä liian ahtaaksi. Pian ehdotettiinkin uuden asutuskeskuksen luomista juutalaisille työläisille kaupungin ulkopuolelle. Ehdotuksen mukaisesti perustettiin asuntoyhtiö Agudat Bonei Batim, joka osti maata Jaffan pohjoispuolelta jo entuudestaan olemassa olleen juutalaisyhteisö Neve Tzedekin vierestä. Maa jaettiin kuuteenkymmeneen osaan, jotka jaettiin arpomalla vuonna 1909. Kokonaan uutta kaupunkia hiekalle rakennettaessa innoitusta otettiin esimerkiksi Ebenezer Howardilta ja puutarhakaupungin ideasta. Juutalaisena kaupunkina tienviitat tehtiin hepreaksi. Nimensä Tel Aviv kaupunki sai Theodor Herzlin teoksen Altneuland Nahum Sokolowin tekemän hepreankielisen käännöksen nimen (Tel Aviv eli "kevään kukkula") mukaisesti.[4]
Viisi vuotta kaupungin perustamisen jälkeen Tel Avivin asukasluku oli noin 2 000. Ensimmäinen maailmansota hidasti kaupungin kasvua hetkellisesti.[4] Palestiinan osmani-viranomaiset karkottivat Jaffan ja Tel Avivin juutalaiset pohjoiseen vuonna 1917, koska näiden pelättiin auttavan eteneviä brittejä. Asukkaat pääsivät kuitenkin palaamaan koteihinsa saman vuoden lopulla.[2] Palestiinan brittiläisen mandaatin kauden alussa brittiviranomaiset sallivat juutalaisten muuttoliikkeen alueelle ja monet juutalaisista saapuivat Tel Avivin vuonna 1936 avatun sataman kautta. Kaupungin kasvaessa se oli myös saanut kaupungin hallinnollisen aseman vuonna 1934. Ensimmäisten pääosin Venäjältä ja Puolasta tulleiden siirtolaisten lisäksi kaupunkiin muutti nyt myös juutalaisia Jemenistä ja natsi-Saksasta.[4] Muuttoliike aiheutti jännitteitä juutalaisten ja arabien välillä, jotka puhkesivat ajoittain myös väkivaltaisuuksiksi. Tuhannet juutalaiset olivat siirtyneet Tel Aviviin Jaffasta vuoden 1921 yhteenottojen jälkeen. Vuoteen 1933 mennessä Tel Aviv oli kasvanut ohi Jaffasta.[2] Kaupungin ensimmäinen pormestari Meir Dizengoff pyysi kasvavan kaupungin kanssa apua kaupunkisuunnittelija Patrick Geddesiltä, joka laati 100 000 asukkaan puutarhakaupungin suunnitelman. Suunnitelmaa ei toteutettu kokonaisuudessaan, mutta se toimi pohjana tulevalle rakentamiselle.[4]
Itsenäinen Israel
muokkaa
Arabien ja juutalaisten välit kiristyivät edelleen toisen maailmansodan jälkeen. Sionistit olivat myös alkaneet vuodesta 1945 tekemään iskuja aluetta hallinneita brittejä vastaan. Brittisotilaita surmattiin ja siepattiin, minkä lisäksi kaupungissa toimi maanalaisia asetehtaita. Vuoteen 1947 mennessä brittihallinto kaupungissa oli lähinnä muodollinen.[4] Yhdistyneet kansakunnat teki Palestiinan jakosuunnitelman juutalaisten ja arabien valtioihin vuonna 1947. Suunnitelman mukaan Jaffa jäisi arabivaltiolle. Vain hieman ennen Israelin itsenäisyysjulistusta toukokuussa 1948 juutalaisten aseelliset Haganah ja Irgun Zvai Leumi valtasivat kuitenkin Jaffan, jonka asukkaiden suuri valtaosa pakeni. Tyhjentyneeseen kaupunkiin asettui juutalaisia siirtolaisia.[2] Egyptin ilmavoimat teki 15. toukokuuta 1948 ilmaiskun kaupunkiin Israelin itsenäisyyssodan syttymisen jälkeen. Sittemmissä ilmataisteluissa kaupungin yllä pudotettiin kaksi egyptiläiskonetta. Kaupungin sataman kautta saapuville juutalaisille siirtolaisille annettiin saman tien ase ja heidät lähetettiin rintamalle.[4]
Entinen Jaffan kaupunki liitettiin Tel Aviviin vuonna 1950. 1950-luvulla alueeseen liitettiin myös kaupunkia ympäröineitä arabikyliä ja juutalaisyhteisöjä.[2] Jerusalem oli julistettu Israelin pääkaupungiksi vuonna 1950. Kansainvälinen yhteisö ei kuitenkaan tunnustanut siirtoa. Vaikka monet hallinnon toimet siirrettiin Jerusalemiin, suurin osa ulkomaista piti Israelin lähetystönsä Tel Avivissa. Tel Avivin pörssi perustettiin vuonna 1953, jonka jälkeen Tel Aviv alkoi kehittyä finanssialan keskukseksi.[4] Toisaalta Tel Avivin sataman toiminta päättyi vuonna 1965 sen toimintojen siirtyessä Ashdodiin etelässä. Vuosien 1974 ja 1993 välillä virassaan toiminut pormestari Shlomo Lahat muistetaan monista uudistushankkeistaan. Toisaalta kaupungin kasvu hidastui, kun vapaa liitettävä maa loppui kaupungin ympäriltä. Kaupunki alkoi kasvaa vielä 1990-luvulla, jolloin Neuvostoliiton hajoaminen johti siirtolaisten määrän lisääntymiseen. Irak laukaisi kaupunkia vastaan ohjuksia Persianlahden sodan aikana, minkä lisäksi kaupunkia on ajoittain koetellut kiihtynyt arabien ja juutalaisten välinen konflikti, sekä sen mukanaan tuomat terrori-iskut. Kaupunkiin iski kovaa myös 2000-luvun alun talouskriisi, josta toivuttiin kuitenkin nopeasti.[2]
Talous
muokkaa
Tel Aviv on Israelin johtava taloudellinen keskus.[2] Kaupungissa oli vuonna 2016 420 000 työntekijää, tai noin 11 % kaikista Israelin työllistyneistä. Heistä 39 % asui kaupungin alueella ja 54 % suuremmalla metropolialueella.[3] Vielä huomattavampi osa, noin kaksi viidesosaa, maan pankki-, vakuutus- ja finanssialan työpaikoista on Tel Avivissa. Lähes kaikilla maan pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on pääkonttori Tel Avivissa. Kaupungissa sijaitsee myös maan ainut pörssi. Kaupungin talous pohjautuukin pitkälti jälkiteollisiin aloihin. Teollinen tuotanto on siirtynyt pitkälti muille alueille, mutta Tel Aviv on edelleen esimerkiksi huomattava korkean teknologian alan yritysten keskittymä. Kaupunki ja sen metropolialue on myös Israelin tukku- ja vähittäiskaupan keskus. Matkailu muodostaa oman huomattavan talouden osa-alueensa.[2] Vuonna 2016 kaupungissa oli 68 hotellia ja yli 1,2 miljoonaa matkailijaa.[3]
Liikenne
muokkaaTel Aviv on yksi Israelin merkittävimmistä liikenteen solmukohdista. Kaupungissa liikenne perustuu pitkälti autoilulle, mutta esimerkiksi junien käyttö on lisääntynyt. Kaupunkiin on kaavailtu myös pikaraitiotien avaamista.[2] Pikaraitotien on arvioitu valmistuvan vuonna 2021.[5] Tel Avivin rautatieliikenteestä vastaa Israel Railways ja kaupungissa on neljä juna-asemaa. Junaa Tel Aviviin käyttää vuosittain noin 14 miljoonaa matkustajaa. Linja-autoja käyttää päivittäin 550 000 henkilöä. Tel Avivin suurin linja-autoliikennöitsijä on Dan, jonka lisäksi kaupungissa toimii kansallinen liikennöitsijä Egged. Linja-autojen lisäksi kaupungissa on takseja.[6] Israelin tärkein satama Ashdod sijaitsee Tel Avivista etelään ja Ben Gurionin kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaakossa.[2]
Väestö
muokkaaIsraelin tilastokeskuksen mukaan Tel Avivin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 451 523.[7] Vuonna 2016 asukasluku oli 438 820. Samana vuonna kaupungin suuremmalla metropolialueella oli noin 3,9 miljoonaa asukasta, eli noin 45 % Israelin väestöstä. Virallisiin asukaslukuihin eivät kuitenkaan sisälly kaupungin tuhannet väliaikaiset työntekijät, laittomat siirtolaiset tai muut ilman kansalaisuutta olevat.[3]
Tel Avivin asukkaiden suuri valtaosa on juutalaisia.[2] Vuonna 2016 juutalaisia oli 397 700 ja muita 41 120.[3] Kaupungin arabit ovat muslimeja ja kristittyjä. Heitä asuu etenkin entisen Jaffan alueella.[2] Vuoden 2015 lopussa kaupungin asukkaista 59 900 oli hiljattain, eli vuoden 1990 jälkeen saapuneita maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat asettuneet etenkin kaupungin eteläisiin osiin.[3] Kaupungin eteläosat ovat köyhempiä kuin pohjoisen vanhan keskustan alue, jossa sijaitsevat Tel Avivin vauraimmat kaupunginosat.[2]
Urheilu
muokkaaTel Avivin ehkä kansainvälisestikin tunnetuin urheiluseura on koripalloseura Maccabi Tel-Aviv. Paikallisia jalkapalloseuroja ovat esimerkiksi Hapoel Tel Aviv ja Maccabi Tel Aviv.[2] Kaupungissa järjestettiin vuonna 1968 kesäparalympialaiset.[8]
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
muokkaaTel Avivia on joskus pidetty suhteellisen näyttämättömänä kaupunkina ilman suurempia maamerkkejä tai loistavaa arkkitehtuuria. Kaupungille tyypillisiä rakennuksia ovat olleet kolmi- tai neljäkerroksiset tasakattoiset kerrostalot. Paikallista arkkitehtuuria on kuitenkin alettu hiljattain myös arvostaa.[2] Tel Avivissa on tuhansia funktionalistisia asuinrakennuksia, joita suunnittelivat Bauhaus-koulun sulkemisen jälkeen Natsi-Saksasta paenneet arkkitehdit. Yhtenäisin tämän tyylisuunnan alue, niin sanottu Valkoinen kaupunki, on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon.[9][10] 1960-luvulta lähtien Tel Aviviin on rakennettu myös tornitaloja. Kaupungin ensimmäinen pilvenpiirtäjä oli vuonna 1965 valmistunut 142 metriä korkea Shalom Meir Tower. Kaupungin alueella on kaksi suurta kauppakeskusta, Azrieli Mall ja Ramat Aviv. Kunnantalo sijaitsee Yitzhak Rabinin aukion laidalla. Tel Aviviin liitetty Jaffa tunnettiin pitkään köyhänä ja ränsistyneenä kaupunginosana, mutta sittemmin sen alueelle on rakennettu hotelleja ja paikasta on kehittynyt tärkeä matkailukohde. Yarkonjoen varrella kaupungin pohjoisosassa on useita julkisia puistoja.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Tel Aviv-Jaffa - Eksonyymit Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.5.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Eran Razin: Tel Aviv–Yafo Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f City in Numbers Municipality of Tel Aviv- Yafo. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 351-354. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
- ↑ Light Rail Municipality of Tel Aviv- Yafo. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Public Transportation Municipality of Tel Aviv- Yafo. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
- ↑ List of localities, in Alphabetical order (pdf) (Tel Aviv - Yafo) The Central Bureau of Statistics. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi) (hepreaksi)
- ↑ Israel November 1968 Paralympic Org. Viitattu 22.10.2014.
- ↑ Bauhaus in pictures: The architects exiled by Nazis 15.1.2019. BBC News. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
- ↑ White City of Tel-Aviv – the Modern Movement World Heritage List. Unesco. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kaupungin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tel Aviv. Uudenaikainen juutalais-kansallinen kaupunkiyhdyskunta Palestiinassa, Kuva, 19.01.1938, nro 2, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot