Telesilla
Telesilla (m.kreik. Τελέσιλλα; toimi n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, joka oli kotoisin Argoksesta. Antipatros Thessalonikelainen luki hänet yhdeksi yhdeksästä merkittävimmästä naispuolisesta runoilijasta.[1][2]
| Telesilla | |
|---|---|
| Τελέσιλλα | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500-luku eaa. Argos |
| Kuollut | 500/400-luku eaa. |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | antiikki |
| Tyylilajit | lyyrinen runous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä
muokkaaTelesilla eli arkaaisen kauden lopulla. Hänen tarkempi ajoituksensa perustuu siihen, että antiikin lähteet ajoittavat hänet 67. olympiadiin. Plutarkhos kertoo Telesillan olleen ylhäistä syntyperää. Hän joutui kysymään jonkun taudin vuoksi neuvoa Delfoin oraakkelilta, ja tämä kehotti häntä omistautumaan muusien palvelukseen. Niinpä hän omistautui musiikille ja runoudelle. Lopputuloksena hän paitsi parani, mutta myös sai osakseen suurta kunnioitusta Argoksen naisilta.[1][3]
Telesilla sai mainetta myös Argoksen ja Spartan välisessä sodassa. Kerrotaan, ettei hän tyytynyt rohkaisemaan maanmiehiään pelkällä runoudella ja soitolla vaan tarttui itsekin aseisiin, ja oli mukana tuomassa Argokselle voittoa. Siksi hänen patsaansa pystytettiin Argoksen Afroditen temppeliin, varustettuna sekä runoilijattaren että sankarittaren tunnusesineillä.[1][3][4] Argoslaiset alkoivat myös palvoa sodanjumala Aresta naisten jumalana[5] sekä muistivat naisten tekoja sodassa vuotuisessa Hybristika (Ὑβριστικά) -juhlassa, jossa naiset pukeutuivat miesten vaatteisiin ja miehet naisten vaatteisiin. Juhla vaikuttaa olleen sama kuin Endymatia (Ἐνδυμάτια) -juhla.[1][3][6]
Kertomusta on epäilty, erityisesti Afroditen temppelissä olleen patsaan osalta. On ehdotettu, että patsas olisi todellisuudessa esittänyt Telesillan sijasta aseistettua Afroditea, mikä tyyppi tunnetaan monista muistakin paikoista. Myös Hybristika-juhlan alkuperälle on esitetty muita selityksiä.[1]
Runous
muokkaaAthenaioksen mukaan Telesilla kirjoitti Apollonille oodin nimeltä Filelias (Φιληλίας, Filēlias). Se on selitetty argoslaiseksi nimeksi, joka vastasi Paiania.[1][7] Pausanias mainitsee myös Telesillan runon Apollonin ja Artemiin kunniaksi.[1][8] Hänen tekemikseen mainitaan myös runo, jossa mainitaan Nioben lapset, sekä toinen, joka käsitteli hyvettä.[1]
Telesillan kaikki runot ovat kadonneet. Niistä tiedetään yksityiskohtia vain muiden kirjailijoiden teosten kautta. Jotkut kirjailijat käsittelevät joitakin hänen käyttämiään yksittäisiä sanoja. Kokonaisia runosäkeitä lainauksista tunnetaan vain seuraavat kaksi:[1]
»ἅ δ' Ἄρτεμις, ὦ κόραι,
φεύγοισα τὸν Ἀλφεόν
ha d' Artemis, ō korai,
feugoisa ton Alfeon»
Kyseinen runo on tehty argoslaisten neitojen kuorolle, ja sen aiheena on Alfeios-joen rakkaus Artemiihin.[1] Telesillan siinä käyttämä lyyrinen runosäe tunnetaan hänen mukaansa nimellä telesilleus.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Telesilla”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Antipatros Thessalonikelainen, teoksessa Kreikkalainen antologia (Anth. Pal.) 9.26.
- ↑ a b c Plutarkhos: Naisten rohkeita tekoja (Mulierum virtutes) 245d.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.20.7; Maksimos Tyroslainen: Diss. xxxxii. 5, vol. ii. p. 209, ed. Reiske, Diss. xxi. p. 218, ed. Davis; vrt. Herodotos: Historiateos 6.77–84.
- ↑ Lukianos: Rakkauksia (Amores) 30.
- ↑ Pseudo-Plutarkhos: Musiikista (De musica) 9, 1134c; Klemens Aleksandrialainen: Stromateis 4, s. 522, ed. Sylburg; Polyainos: Strategemata 8.33.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 14, 619b.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.35.2, 2.28.2
- ↑ Snell, Bruno: Griechische Metrik, s. 48. (Studienhefte zur Altertumswissenschaft 1, ISSN 0562-3510) Vandenhoeck & Ruprecht, 1982. ISBN 9783525253182