Teotihuacán

Teotihuacán on intiaanien rakentama muinaiskaupunki noin 40 km koilliseen Méxicosta Meksikon keskiylängön eteläosissa. Teotihuacán oli aikoinaan suuren valtakunnan keskus, valtavan suuri noin 150 000 asukkaan kaupunki. Sen pääkadun varrella olivat suuret Auringon ja Kuun pyramidit.

Näkymä Kuun pyramidin huipulta pääkatua pitkin etelään. Takana näkyy Auringon pyramidi

Teotihuacán

Teotihuacán Mesoamerikassa Meksikon keskiylängöllä

Aluksi paikalla oli vain pieniä kyliä, jotka pitkän ajan kuluessa kasvoivat. Teotihuacánista tuli ylängön suurin keskus. Kaupunki kukoisti ja oli laajimmillaan kaudella 250–450 jaa. Tuolloin Teotihuacán hallitsi suurta aluetta Etelä-Meksikossa. Samaan aikaan kukoistivat mayojen korkeakulttuuri ja sapoteekit. Teotihuacánin vaikutus levisi maya-alueelle ainakin kaupan välityksellä. Teotihuacánin historiasta ei ole säilynyt edes kohtuullisen luotettavaa perimätietoa, ja niin ollen tiedot siitä perustuvat arkeologisiin kaivauksiin. Kaupunki suurelta osin hylättiin joskus vuosina 550–900 ehkä kuivuuden, ehkä sodan tai kapinan takia.

Sijainti

Teotihuacán sijaitsee Meksikon laakson koillisessa sivulaaksossa, joka on noin 490 kuutiokilometriä laaja ja kukkuloiden ympäröimä. Laaksosta noin puolet soveltuu viljelyyn. Laaksossa on paljon lähteitä, joiden vettä käytettiin kasteluun.

Asemakaava ja rakennukset

Teotihuacánin keskusta. Punaisella temppeleitä. Ylhäällä Kuun pyramidi, pääkadun varrella Auringon pyramidi, ja alhaalla linnakekompleksi.

Teotihuacán oli aikoinaan koko Amerikan suurin kaupunki. Sen pinta-ala oli yli 20 neliökilometriä, ja se oli kauttaaltaan urbaania aluetta. Kaupungilla on ruutuasemakaava, joka on asemoitu 15–25 astetta pohjoisesta itään. Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu on nimeltään Kuolleiden valtakatu. Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu ja itä-länsisuuntainen pääkatu jakavat kaupungin neljään lohkoon.

Pyramidit

Kuolleiden valtakadulla on kaksi suurta pyramidia, Kuun pyramidi kadun pohjoispäässä ja sitä vanhempi ja suurempi Auringon pyramidi kadun itäpuolella melko lähellä Kuun pyramidia. Auringon pyramidi valmistui Tzacualli-kaudella myöhäisen esiklassisen kauden lopussa. Sen sivut ovat 215 metriä pitkät, ja se on 60 metriä korkea. Pyramidin sisällä ovat aiemman pyramidin rauniot. Pyramidin sisus koostuu aurinkokuivatusta tiilestä ja sorasta. Sen alle johtaa käytävä, jonka kammiot on tyhjennetty jo kauan sitten. Pyramidin huipulla sijainneeseen temppeliin pääsi portaita pitkin.

Kuun pyramidin sisällä on kuusi vanhempaa versiota, joista jokainen on seuraajaansa pienempi. Kuun pyramidi on hiukan Auringon pyramidia pienempi, ja se valmistui Auringon pyramidin jälkeen klassisen kauden alussa. Sen alla ei ole kammioita.

Temppeli

Kuun pyramidista 3,2 kilometriä pääkatua pitkin etelään itä-länsisuuntaisen pääkadun kohdalla sijaitsee linnake, Ciudadela. Linnakekompleksin päärakennus on Sulkakäärmejumalan temppeli. Se on seitsenkerroksinen porraspyramidi ja selvästi Kuun ja Auringon pyramideja pienempi, mutta niitä koristeellisempi. Temppeli valmistui pyramidien jälkeen 200-luvun alussa.

Asuinrakennukset

Suurin osa kaupungin säilyneistä rakennuksista valmistui kolmen pyramidin jälkeen 200-luvun alun jälkeen. Useimmat rakennuksista ovat asuinkomplekseja, jotka oli jaettu asuntoihin. Kompleksien pinta-ala vaihteli 400:sta 7000:een neliömetriin. Taloissa oli tasakatot ja ne olivat yksikerroksisia. Ovet olivat suorakulmaisia ja kankaan peittämiä. Asuntojen kokojen ja koristelun vaihtelu kertoo suurista tuloeroista. Samassa kompleksissa asui usein ihmisiä, jotka olivat sukua keskenään tai harjoittivat samaa ammattia. Eri kansallisuudet asuivat kaupungissa omilla asuinalueillaan: sapoteekit lännessä ja veracruzilaiset sekä mayataustaiset idässä.

Historia

Nimi

Asukkaiden käyttämää nimeä kaupungistaan ei tunneta. Teotihuacán on asteekkien sille paljon myöhemmin antama nimi, joka tarkoittaa ”jumalten paikka”.

Kaudet

Patlachique-kaudella 100 eaa. – 1 jaa. alueella oli kaksi suurehkoa kylää tulevan Teotihuacánin pohjoispuolella, sekä kaksi pienempää. Väkiluku oli vasta noin 5 000.

Tzacualli-kaudella 1–150 jaa. syntyivät teotihuacanilaisen kulttuurin ominaispiirteet, ja kaupungista tuli yksi Meksikon laakson tärkeimmistä kaupunkikeskuksista. Silloin rakennettiin esimerkiksi Kuolleiden katu ja Itäinen katu Ciudadelasta itään sekä Auringon ja Kuun pyramidit. Tämän kehitysvaiheen aikana kaupungin pinta-ala oli noin 17 km² ja asukasluku noin 30 000.

Miccaotli-kaudella 150–250 jaa. Teotihuacán jaettiin neljään kaupunginosaan kahden pääkadun leikkauksen mukaisesti. Kaupungin keskipisteeseen Ciudadelaan rakennettiin Sulkakäärmeen temppeli. Kaupunki alkoi saavuttaa suurimman laajuutensa, vaikka se olikin yhä suhteellisen harvaan asuttu: sen pinta-alaksi on laskettu 22,5 km² ja asukasluvuksi lähes 45 000 henkeä.

Tlamimilolpa-kaudella 250–450 jaa. kaupunkia uudistettiin rakentamalla vanhojen rakennusten päälle uusia. Tähän kauteen ajoittuvat eräät tunnetuimmista seinämaalauksista. Tältä kaudelta on todisteita läheisistä suhteista maya-alueen ja Meksikonlahden rannikon kanssa. Kaupungin pinta-ala ei enää kasvanut, mutta asukasluku nousi 65 000:een. Joidenkin mukaan kaupungin kulttuuri muuttui verta tihkuvaksi vuosien 300–400 tienoilla, mikä vastaa etelässä sijainneen Monte Albanin taiteen muutosta perhekeskeisestä sotaiseksi.

Teotihuacánin ydinalue. Sen vaikutus ulottui maya-alueen Kaminaljuyihin.

Xolalpan-kaudella 450–650 jaa. Teotihuacánin kulttuuri ulotti vaikutuksensa laajimmilleen, keski-Meksikon ulkopuolellekin. Nykyisin tunnettu Kuolleiden katu seremonia- ja asuinalueineen on peräisin tältä kaudelta, vaikka ne perustettiinkin jo edeltävällä kaudella. Kaupunkiin rakennettiin suuri rakennusryhmä Ciudadelaa vastapäätä, ja seinämaalauksia oli kaikkialla. Tällä kaudella Teotihuacán oli kehittynyt täyteen mittaansa. Sen asukasluku oli jo 85 000, ehkä jopa 125 000, vaikka kaupungin pinta-ala olikin jatkanut laskuaan 20,5 km²:een.

Metepec-kaudella 650–750 jaa. kaupunki taantui hiukan ennen romahdustaan. Sen pinta-ala supistui hiukan eteläosastaan, ja asukasluku laski noin 70 000:een. Kauden lopussa kaupunki tuhottiin toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Seuraavalla, Oxtotipacin kaudella, Teotihuacánin asukasluku oli enää 2 000–5 000 henkeä.

Romahdus

Teotihuacán romahti 550–750 jaa. Sen väestönkasvu oli jo hidastunut, ja viimeisten parin vuosisadan aikana koettiin ilmeisesti sisäisiä konflikteja ja ulkopuolisia hyökkäyksiä. Eliitin asuinalueet ja temppelit paloivat ja joutuivat ilkivallan kohteeksi. Tämä tapahtui ainakin Teopancazcon alueella, mutta asuinalueet eivät palaneet. Quetzal-perhosen palatsi tuhottiin ja poltettiin. Joidenkin mukaan Teotihuacánin papit olivat itse polttaneet temppelit, koska jumalat toivat onnettomuutta kaupungille.

Romahduksen syitä

Teotihuacánin romahduksen syistä on esitetty monenlaisia teorioita. Syiksi on esitetty sotaa, sisällissotaa, kapinaa, väestönkasvua, kuivuutta, peltojen tuoton ehtymistä, kulkutautia tai näiden yhdistelmää. Joidenkin mielestä Teotihuacán kasvoi niin suureksi, että se hukkui omiin jätteisiinsä, mikä edisti kulkutautien leviämistä.

Ravinnon laatu ilmeisesti huononi kaupungissa 500-luvulla ja ihmiset näkivät nälkää vuonna 550. Kuivuusjaksoja oli 600 ja 800 jaa. On mahdollista, että kun kuivuus tuhosi pellot, seurasi nälänhätä. Papiston uhrirituaalit eivät palauttaneet satoja hyviksi, mikä nosti kansan kapinaan.

Tutkija Linda Manzanillanin mukaan kaupunki romahti alemman eliitin kapinaan. Kauppiaat ja käsityöläiset olivat alempaa eliittiä. He olivat rikastuneet, mutta ylimystö ohjasi kaupungin raaka-aineiden saantia. Kauppiaat saivat työläiset mukaan kapinaan. Niinpä yläluokka ei kyennyt kapinaa kukistamaan. Kun kaupunki alkoi tyhjetä, sitä tulivat ryöstelemään myös ulkopuoliset.

On väitetty etelässä sijainneen Xochicalcon kukoistaneen jonkin aikaa rinnan Teotihuacánin kanssa ja lopulta kukistaneen sodalla Teotihuacánin. Noin 600 jaa. alkaen pohjoisesta muuttaneet heimot alkoivat levittää Meksikon ylängöllä Coyotlatelco-keramiikkaa. Nämä heimot saattoivat kukistaa Teotihuacánin. Teotihuacánin romahduksen jälkeiset asukkaat nimittäin käyttivät juuri tätä Coyotlatelco-keramiikkaa.

Romahduksen jälkeen

Tolteekkien arvellaan asuttaneen kaupunkia sen luhistumisen jälkeen, ja heidän jälkeensä sitä asuttivat asteekit. Vuonna 1910 Meksikon hallitus hävitti Teotihuacánin temppelialuetta, koska halusi "entistää" siitä yhtenäisemmän näköisen maan 100-vuotisjuhlia varten.

Asukkaat

Teotihuacánin perustajien ja asukkaiden etnistä taustaa ei vieläkään tunneta varmasti. Espanjalaisen historioitsija Torquemadan mukaan totonaakit väittivät rakentaneensa kaupungin. Joidenkin tutkijoiden mukaan rakentajia olivat otomit ja toisten mukaan popolocat. Teotihuacánin kulttuurin jatkumo tolteekkien ja asteekkien kulttuurien kanssa viittaa yhteyteen nahuatlinkielisten kansojen kanssa.

Uskonto

Seinämaalaus, jonka arvellaan esittävän Hämähäkkinaista, Teotihuacánin suurta jumalaa.

Teotihuacánin uskontoa ei tarkkaan tunneta, mutta uskotaan sen monissa suhteissa muistuttaneen asteekkien uskontoa, johon kuului eläinten ja ihmisten uhraamista. Uhrattujen eläinten ja ihmisten luita onkin löydetty Teotihuacánista. Monet Teotihuacánin jumaluudet liittyivät maissiin ja sen hyvinvointiin, esimerkiksi sateenjumala kasteli pellot. Teotihuacánin taiteessa näyttää esiintyvän myöhemmin asteekkien tuntema sateen ja ukkosen jumala Tlaloc, tulenjumala Huehueteotl ja sulkakäärmejumala Quetzalcoatl. Auringon ja Kuun jumalattaria palvottiin myös monille muille intiaanikansoille tyypilliseen tapaan. Teotihuacánin suuri jumalatar eli Hämähäkkinainen oli mahdollisesti kaupungin pääjumala, Chalchiuhtlicue oli veden jumalatar, ja Xipe Totec edusti kasvillisuuden uudelleensyntymistä.

Vaikka Teotihuacán ei ole ulospäin niin sotainen kulttuuri kuin esimerkiksi tolteekit ja asteekit, kaupunki oli laajenemishaluisen valtakunnan keskus, ja sodan jumalaa palvottiin kaupungissa jo varhain.

Katso myös

• Chichimeekit

Lähteet

• Coe, Michael D. & Koontz, Rex: Mexico: From the Olmecs to the Aztecs. Thames & Hudson, 2008. ISBN 978-0-500-28755-2
• Toim. Jyrki K. Talvitie, Anneli Ilmonen, useita kirjoittajia: Sulkakäärme ja jaguaarijumala. Tampereen Taidemuseo, 1997. ISBN 952-9549-42-3

Aiheesta muualla

• Teotihuacán Sacred Destinations
• Did Teotihuacanos Migrate to Southeastern U.S.? (Arkistoitu – Internet Archive)
• Satellite View of Teotihuacán WikiMapia
• MesoAmerican Photo Archives: Teotihuacán (Arkistoitu – Internet Archive)
• Nationalgeographic.com: Teotihuacan (englanniksi)
• Unesco: Pre-Hispanic City of Teotihuacan (englanniksi)