Theba (Kreikka)
Theba eli Teeba (m.kreik. Θῆβαι, Thēbai), joskus Ogygion (Ὠγύγιον), oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Kaupunki oli yksi pronssikautisen Kreikan merkittävimpiä keskuksia. Antiikin aikana se oli merkittävä kaupunkivaltio, joka oli valtansa huipulla erityisesti 300-luvulla eaa. Theba sijaitsi nykyisen Thívan kaupungin paikalla, joka on perinyt sen nimen.[1][2][3][4][5]
| Theba | |
|---|---|
| Θῆβαι | |
 Theban akropoliin eli linnavuoren Kadmeian raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Theba |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Thíva, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | noin 2000 eaa.– |
| Huippukausi |
noin 1300-luku eaa. noin 500–300-luvut eaa. |
| Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Boiotia |
| Aiheesta muualla | |
Mytologia
muokkaaThebaan liittyy rikas mytologia, joka on laajimpia kreikkalaisiin kaupunkeihin liittyviä tarustoja. Kreikkalaisessa mytologiassa Theban perusti Kadmos saatuaan tähän kehotuksen Delfoin oraakkelilta. Kadmos oli Agenorin poika ja saapunut Foinikiasta etsimään Europea. Surmattuaan paikalla lohikäärmeen hän kylvi Athenen neuvosta tämän hampaat maahan. Tästä syntyivät sotilaat, joista tuli kaupungin ensimmäiset asukkaat. Myytti saattaa liittyä alueen itäiseen alkuperään. Herodotoksen mukaan Kadmos toi foinikialaiset kirjaimet Kreikkaan, mistä kehittyi kreikkalainen aakkosto.[3][4] Kaupunkia hallitsivat Theban kuninkaat aina Troijan sotaan saakka.
Myyteissä Theba oli Dionysoksen syntymäpaikka, sillä tämän äiti oli Kadmoksen tytär Semele. Thebassa syntyi myös sankari Herakles. Kaupunkiin sijoittuvat myös muun muassa tarut Niobesta ja Pentheuksesta. Thebaan johtanutta tietä kulkeneita matkalaisia vainosi sfinksi, jonka kaupunkiin saapunut Oidipus kukisti vastaamalla oikein tämän arvoitukseen. Oidipuksen ja tämän suvun tarina on keskeisimpiä Thebaan liittyviä myyttejä. Oidipus surmasi tietämättään isänsä, Theban kuninkaan, ja päätyi itse kuninkaaksi naituaan äitinsä. Myöhemmin hänen poikansa Polyneikes ja Eteokles päätyivät sotaan keskenään, Eteokleen toimiessa Theban kuninkaana ja Polyneikeen kerätessä suuren argoslaisen sotajoukon piirittämään kaupunkia. Kertomus tunnetaan nimellä seitsemän Thebaa vastaan. Myöhemmin piirittäjien jälkeläiset, epigonit, valtasivat kaupungin. Kertomukset kuvaavat mahdollisesti alueen vaiheita mykeneläisen ajan lopulla.[2][4][6]
Historia
muokkaa
Mykeneläinen aika
muokkaaTheba oli merkittävä kaupunki jo mykeneläisellä ajalla, kuten rikkaasta mytologiastakin voidaan päätellä. Paikka on ollut asuttu viimeistään noin 3000 eaa. Theban akropolis eli linnavuori Kadmeia on saanut nimensä Kadmoksesta, samoin kuin kaupungissa sijainnut Kadmeionin kuninkaanpalatsi. Varhaisimmat rakennuslöydöt alueelta ovat 2000-luvulta eaa. Tuolta ajalta on tehty myös merkittäviä esinelöytöjä, joiden perusteella kaupungilla on ollut kauppayhteydet muun muassa kykladisen kulttuurin sekä Kreetan minolaisen kulttuurin kanssa.[2][3][4]
Linnavuorella sijainnut Kadmeionin palatsi on ajoitettu 1400-luvulle eaa. Kaupungin pronssiaikaista kukoistuskautta oli 1300-luku eaa. Linnoituksiin viitataan Homeroksen Iliaassa. Palatsi hylättiin 1200-luvulla eaa. tulipalojen ja mahdollisesti maanjäristyksen seurauksena.[3][4]
Antiikin aika
muokkaaAntiikin aikana Theba oli Boiotian huomattavin kaupunki ja siitä kehittyi yksi Kreikan merkittävimmistä kaupunkivaltioista. Theban hallinto oli alun perin oligarkkinen. Kaupunki asettui Boiotian kaupunkien liiton johtoon geometrisen kauden lopulla ja yritti saada muut alueen kaupungit valtansa alle. Siksi se oli usein sodissa Orkhomenoksen, Plataiain ja Thespiain kanssa. Taistelu Plataiain herruudesta johti 500-luvulla eaa. sotaan myös Ateenan kanssa.[2][3][4] Plataiai sai apua Ateenalta, koska kaupunki sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla ja sen kautta pääsi helposti hyökkäämään Ateenan hallitsemaan Attikaan.
Persialaissotien aikaan vuonna 480 eaa. kaupunki liittoutui Persian kanssa sen jälkeen, kun Sparta oli hävinnyt Thermopylain taistelun. Thebalaiset taistelivat persialaisten puolella Plataiain taistelussa vuonna 479 eaa. Sodan jälkeen Sparta ja Ateena riistivät Thebalta sen oikeuden johtaa Boiotian kaupunkeja. Ateena kukisti kaupungin Oinofytan taistelussa vuonna 457 eaa.[3][4][6] 400-luvulla eaa. kaupungissa vaikutti muun muassa tunnettu runoilija Pindaros.
Vuonna 457 eaa. Sparta ja Ateena ajautuivat sotaan. Tässä peloponnesolaissodassa Theba soti Spartan puolella Ateenaa vastaan. Ateenalaiset valtasivat Boiotian. Theba perusti uuden Boiotian liiton ja yritti vuonna 431 eaa. jälleen vallata Plataiain, mutta yritys epäonnistui. Lopulta spartalaiset auttoivat thebalaisia kaupungin valtaamisessa vuonna 427 eaa. Theba liitti itseensä myös Thespiain vuonna 423 eaa. Kun peloponnesolaissota päättyi vuonna 404 eaa., thebalaiset halusivat tuhota perivihollisensa Ateenan, mutta tähän spartalaiset eivät suostuneet.
Myöhemmin Spartan vallan kasvaessa Theba liittoutui vuonna 395 eaa. lyhyeksi aikaa sitä vastaan yhdessä Ateenan, Argoksen ja Korintin kanssa. Liiton ja Spartan välinen Korintin sota päättyi ilman selvää voittajaa. Sparta kuitenkin kukisti kaupungin Koroneian taistelussa vuonna 394 eaa. Vuonna 382 eaa. spartalaiset valtasivat Theban linnoituksen, mutta thebalaiset karkottivat spartalaiset kaupungistaan kolme vuotta myöhemmin. Samalla demokraatit saivat vallan Thebassa.
Tämän jälkeen Thebasta tuli noin vuosiksi 378–362 eaa. koko Kreikan merkittävin kaupunkivaltio. Tätä aikaa kutsutaan Theban hegemoniaksi. Asemaan vaikuttivat ennen kaikkea merkittävien thebalaisten valtiomiesten ja sotilaiden Epameidondaan ja Pelopidaan sotamenestykset. Samaan aikaan toimi myös Theban pyhä joukko, joka oli erikoinen miesrakastajapareista koostuva eliittisotilasyksikkö. Se voitti muun muassa Spartan Tegyran taistelussa vuonna 375 eaa. sekä Leuktran taistelussa vuonna 371 eaa. Spartan kukistuttua Theba oli perustamassa Megalopoliin kaupunkia Peloponnesoksen uudeksi voimakeskukseksi.[2][3][4]
Theba taantui jälleen Pelopidaan kuoltua Kynoskefalain taistelussa vuonna 364 eaa. ja Epameinondaan kuoltua Mantineian taistelussa vuonna 362 eaa. Vuonna 356 eaa. alkoi niin kutsuttu kolmas pyhä sota Theban ja läheisen Fokiin maakunnan välillä. Noin vuonna 353 eaa. thebalaiset pyysivät Makedonian kuninkaan Filippos II:n avukseen. Filippos käytti tilannetta hyväkseen laajentamalla valtakuntaansa. Vuonna 338 eaa. Theba liittoutui Ateenan kanssa Makedoniaa vastaan. Filippos kukisti Ateenan ja Theban joukot Khaironeian taistelussa ja pakotti kaikki Kreikan kaupunkivaltiot, Spartaa lukuun ottamatta, mukaan niin sanottuun Korintin liittoon. Theban pyhä joukko oli ollut siihen asti voittamaton.[3][4][6]
Kun Filippos kuoli, Theba yritti kapinoida Aleksanteri Suurta vastaan vuonna 335 eaa. Aleksanterin joukot valtasivat Theban ja se hävitettiin miltei täydellisesti. Aleksanteri säästi vain temppelit sekä Pindaroksen talon, koska tämä oli ylistänyt Aleksanteri I:stä. Kassandros rakennutti kaupungin uudelleen vuonna 316 eaa., mutta tämän jälkeen siitä ei enää tullut koko antiikin aikana tärkeää kaupunkia.[3][4]
Roomalaiset valtasivat Theban vuonna 173 eaa. Liciniuksen johdolla. Vuonna 146 eaa. Mummius tuhosi kaupungin kostoksi kapinasta. Kaupunki rakennettiin jälleen uudelleen ainakin jossakin määrin, mutta Sulla tuhosi sen jälleen.[3][4] Pausanias vieraili taantuneessa kaupungissa 100-luvulla jaa. Myöhäisantiikin aikana kaupungissa oli kuitenkin muun muassa silkkiteollisuutta. Varhaiskristillisellä ajalla kaupungissa toimi piispanistuin. Bysanttilaiselle ajalle tultaessa paikalla oli kuitenkin vain suhteellisen vähän asukkaita.[2][7] Myöhemmin paikalle kehittyi nykyinen Thívan kaupunki.
Theban arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura.[8]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaKoska Theba tuhottiin sen historian aikana usein, kaupungin alueella on suhteellisen vähän muinaisjäännöksiä. Nykyisen kaupungin keskusta on rakennettu yläkaupunki Kadmeian päälle. Keskustan koillispuolella sijaitseva Agíoi Theódoroin kaupunginosa ja luoteispuolella sijaitseva Pyrín kaupunginosa sijaitsevat alakaupungin paikalla. Tämän vuoksi alueella on voitu suorittaa suhteellisen vähän kaivauksia. Kaupungista tehdyt arkeologiset löydökset ovat Thívan arkeologisessa museossa.[3]
Yläkaupunki
muokkaa- Pääartikkeli: Kadmeia
Theban akropolis eli linnavuori Kadmeia sijaitsi kukkulalla, joka on Tanagrasta Helikonvuorelle kulkevan kukkulajonon osa, ja sijaitsee laajan tasangon laidalla. Kukkula on noin 700 metriä pitkä ja 400 metriä leveä.[3]
Linnoituksen keskus oli Kadmeion eli mykeneläisaikainen ”Kadmoksen palatsi”. Sen alueella on tehty osittaisia kaivauksia 1900-luvun alussa. Niissä on löytynyt jäänteitä 1400-luvulta eaa.[3] Palatsissa oli ainakin kaksi kerrosta ja se oli koristeltu seinämaalauksilla. Rakennuksessa oli vesijohdot ja viemäröinti. Mykeneläisten palatsien tapaan sen yhteyteen on kuulunut erilaisia kaupallisia ja työpajatiloja. Raunioista on löydetty myös lineaari-B-kirjoitusta sisältäneitä savitauluja.[4] Palatsin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen kaupungin keskustassa Pindárou-kadulla.[9]
Antiiki aikana Kadmeialla oli vanhan palatsin paikan lisäksi muun muassa Dionysokselle omistettu pyhäkkö. Yläkaupungissa sijaitsi myös muun muassa runoilija Pindaroksen talo. Kadmeian muurissa oli seitsemän porttia: Borrheai pohjoisessa, Proitides ja Homoloides idässä, Elektra ja Onka etelässä, sekä Kreneai ja Neistai lännessä. Elektra-portilla oli kaksi pyöreää 300-luvulla eaa. rakennettua tornia. Toinen muuri ympäröi koko kaupungin Kadmeia mukaan lukien.[3]
Alakaupunki ja temppelit
muokkaa
Alakaupunki sijaitsi Kadmeian pohjois- ja itäpuolella. Agora eli kauppapaikka sijaitsi todennäköisesti linnavuoren itäpuolella. Sen lähellä sijaitsivat Artemis Eukleian temppeli, Alkmaionin heroon sekä seitsemän argoslaisen sotapäällikön hautaroviot.[3]
Kadmeian pohjoispuolella oli Amfionin ja Zethoksen hauta, jonka päällä oli egyptiläistyylinen pyramidi. Nykyiseltä Kastéllin kukkulalta on löydetty suuri mykeneläisaikainen kammiohauta, joka oli koristeltu seinämaalauksin. Kadmeian koillispuolella sijaitsivat mahdollisesti Iolaoksen temenos, johon kuului heroon, gymnasion ja stadion; sekä hippodromi, Pindaroksen hauta sekä Poseidon Hippodromioksen pyhäkkö. Alueella sijaitsi mahdollisesti myös Sullan rakennuttama teatteri.[3]
Kadmeian kaakkoispuolella oli Apollon Hismenioksen temppeli, jossa toimi oraakkeli. Alkuperäinen temppeli oli 800- tai 700-luvulta eaa. ja korvattiin doorilaisella temppelillä 500-luvulla eaa. ja myöhemmin toisella doorilaisella temppelillä 300-luvulla eaa. Viimeksi mainitun koko oli noin 22,8 x 46,25 metriä ja siinä oli 6 x 12 pylvästä.[3] Temppelin raunioita on nähtävillä paikalla nykyisin olevassa puistossa.[10]
Herakleen temppeli sijaitsi Kadmeian eteläpuolella. Sen lähellä olivat stadion ja gymnasion, joilla vietettiin Herakleen kunniaksi Herakleia-juhlia. Kadmeian lounaispuolella sijaitsi mahdollisesti Athene Onkan temppeli, jonka osia on käytetty nykyisin paikalla olevassa Pyhän Kolminaisuuden kappelissa. Kaupungin länsipuolelta ei ole tehty löytöjä.[3]
Muut pyhäköt
muokkaaKaupungin ulkopuolella oli lukuisia pyhäkköjä. Kabeirion, kabiirien pyhäkkö, sijaitsi noin kahdeksan kilometriä länteen Thebasta. Sen alueella on suoritettu kaivauksia, joissa on löydetty muun muassa 300-luvulla eaa. varhaisemman pyhäkön paikalle rakennetun temppelin jäänteet. Temppelin koko oli noin 7 x 23 metriä. Pyhäkköalueen yhteydessä oli myös hellenistis-roomalaisen ajan teatterirakennus. Pyhäkölle johtaneen tien varressa sijaitsivat Herakles Hippodeteen pyhäkkö sekä mahdollisesti myös Demeter Kabeiraian ja Koren pyhäkkö.[3]
Amfiareionin pyhäkkö sijaitsi kaupungin Onka-portilta etelään. Myös siellä toimi oraakkeli.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”221 Thebai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Teeba”, Antiikin käsikirja, s. 560–561. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thebes, Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Thebes Ancient History Encyclopedia. Viitattu 28.1.2016.
- ↑ Thebes Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.1.2016.
- ↑ a b c Thebes Greek Gods - Mythology of Ancient Greece. Viitattu 28.1.2016.
- ↑ Η Θήβα από τη ρωμαϊκή κατάκτηση (146 π. Χ.) ως το τέλος του Μεσαίωνα (1460 μ. Χ.) Δήμος Θηβαίων. Arkistoitu 23.10.2017. Viitattu 28.1.2016.
- ↑ The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 12.9.2017.
- ↑ Arkeologisen kohteen sijainti:
- ↑ Arkeologisen kohteen sijainti:
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theba Wikimedia Commonsissa