Thermopýles
Thermopýles (kreik. Θερμοπύλες), antiikin Thermopylai (m.kreik. Θερμοπυλαι, ”Lämpimät portit”; lat. Thermopylae), on sola, joka johtaa Thessaliasta Keski-Kreikkaan. Se kulkee Kallídromo-vuoren ja Egeanmereen kuuluvan Maliakóslahden välistä. Sola tunnetaan ennen kaikkea Thermopylain taistelun tapahtumapaikkana. Paikan maantiede on kuitenkin muuttunut monin tavoin tämän jälkeen.[1][2]
Maantiede
muokkaa
Thermopýles sijaitsee Lamían kunnan alueella Fthiotiin alueyksikössä noin 136 kilometriä luoteeseen Ateenasta. Kallídromo-vuori sijaitsee solan lounaispuolella. Pohjoispuolella virtaa Spercheiós-joki. Nykyisin solassa on Thermopýles-niminen kylä. Sola on saanut nimensä sen lähellä olevista lämpimistä lähteistä.[1][3]
Thermopýles on ennemmin rantakaistale vuoren ja meren välissä kuin varsinainen sola. Sen pituus on noin kuusi kilometriä ja leveys nykyisin noin kaksi kilometriä. Antiikin aikana sola oli kapeampi, kapeimmillaan oletettavasti alle 100 metriä. Se on kuitenkin vuosisatojen kuluessa leventynyt huomattavasti Spercheiós-joen virtauksen aiheuttaman rannikon liettymisen seurauksena.[2][3]
Herodotoksen mukaan solassa oli antiikin aikana yhteensä kolme kapeampaa kohtaa. Näistä kapein oli ilmeisesti keskimmäinen. Se on linnoitettu useissa vaiheissa. Eräs vaihe oli niin kutsuttu fokislaisten muuri 500-luvulla eaa. Läntinen kapeikko sijaitsi lähellä Asopós-jokea ja antiikin Anthelen kaupunkia. Itäinen kapeikko sijaitsi lähellä antiikin Alpenoin kylää, joka tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 426 eaa.[2]
Historia
muokkaa
Antiikin aikana Thermopylain lähteet oli pyhitetty Herakleelle, johon ne kreikkalaisessa mytologiassa kytkettiin. Solassa oli muun muassa Herakleen alttari. Thermopylailla oli oma amfiktyoniliitto, johon kuuluivat muun muassa thessalialaiset, dolopialaiset, boiotialaiset, malislaiset, magnesialaiset, lokrislaiset ja fokislaiset. Sen keskus oli Anthelen kaupunki.[1]
Koska sola oli keskeinen kulkureitti, sen alueella käytiin historian kuluessa myös lukuisia taisteluita. Niistä kuuluisin on vuonna 480 eaa. käyty Thermopylain taistelu, jossa Spartan kuninkaan Leonidaan johtamat kreikkalaiset taistelivat ylivoimaista persialaisarmeijaa vastaan.[4][5] Kreikkalaiset ryhmittyivät solaan persialaisten armeijaa vastaan, koska tiesivät näiden joutuvan kulkemaan solan kautta. Toiseksi kapea sola esti persialaisia hyödyntämästä suurta armeijaansa täysipainoisesti, ja sitä oli mahdollista suojata pienemmälläkin armeijalla.[1] Tarkoitus oli estää persialaisten pääsy etelämmäksi, kuten Ateenaan.
Myöhemmin 300-luvulla eaa. Thermopylaissa käytiin taisteluja kreikkalaisten ja Makedonian valtakunnan armeijan välillä. Vuonna 279 eaa. kreikkalaiset sotivat siellä gallialaisia vastaan ja vuonna 191 eaa. roomalaisia vastaan.[1]
Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia muun muassa vuonna 1939. Niissä on löytynyt linnoitteita useilta eri aikakausilta sekä muun muassa roomalaisen ja bysanttilaisen ajan hautoja. Thermopýlesin kylän lähellä Kolonóksen kukkulalla on nykyisin Leonidaan ja 300 spartalaisen muistomerkki. Se pystytettiin 1950-luvulla Thermopylain taistelun loppuvaiheen taistelupaikalle. Paikka on tunnistettu sieltä löytyneistä lukuisista rauta- ja pronssikeihäistä, joista monet ovat itäistä tyyppiä.[2][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Θερμοπύλες: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ a b c d Θερμοπύλες: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 16.9.2011. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ a b Thermopylae Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Battle of Thermopylae Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Thermopylae Ancient History Encyclopedia. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Ανδριάντας Λεωνίδα Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 5.9.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thermopýles eli Thermopylai Wikimedia Commonsissa