Thierry Neuville
Thierry Neuville (s. 16. kesäkuuta 1988 Sankt Vith[2]) on belgialainen ralliautoilija. Hän on ajanut kaudesta 2014 alkaen rallin MM-sarjassa Hyundain tehdastallin kuljettajana. Neuville on sijoittunut parhaimmillaan loppupisteissä toiseksi kausina 2013, 2016–2019. Vuodesta 2021 hänen kartturinaan on ollut Martijn Wydaeghe. Neuville on voittanut urallaan 21 rallia ja häntä pidetään ensisijaisesti asfalttiralleihin erikoistuneena, mutta on saavuttanut menestystä kaikilla tienpinnoilla.[3]
Thierry Neuville | |
---|---|
Thierry Neuville vuonna 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Thierry Neuville |
Syntynyt | 16. kesäkuuta 1988 Sankt Vith, Belgia |
Kansalaisuus | Belgia |
Lapset | 2 |
WRC-ura | |
Aktiivivuodet | 2008–2010, 2012– |
Kartanlukija(t) |
Martijn Wydaeghe Nicolas Gilsoul |
Nykyinen talli | Hyundai |
Entiset tallit |
Citroën Junior Team Qatar World Rally Team |
Kilpailuja | 167[1] |
Maailmanmestaruuksia | 1 |
Voittoja | 21[1] |
Palkintosijoja | 69[1] |
Erikoiskoevoittoja | 408[1] |
MM-pisteitä | 2090[1] |
Ensimmäinen kilpailu | Katalonian ralli 2009 |
Ensimmäinen voitto | Saksan ralli 2014 |
Viimeisin voitto | Akropolis-ralli 2024 |
Sijoitus kaudella 2024 | 1. (242 p.) |
Aiheesta muualla | |
www.thierryneuville.be | |
Ralliura
muokkaaNeuville aloitti ralliuransa vuonna 2007 muutamalla kilpailulla, ja ajoi vuonna 2008 Belgian rallisarjassa Ford Fiesta ST:llä. Hän ajoi 2008 Suomen rallissa, mutta ei osallistunut kilpailuun. Kaudella 2009 hän ajoi ensimmäisen rallin MM-sarjaan kuuluneen kilpailunsa Espanjassa Citroën C2 R2 Max:lla kartanlukijansa Nicolas Klingerin kanssa, mutta keskeytti kilpailun. Kaudeksi 2010 Neuville osallistui JWRC-sarjaan Citroën C2 S1600 -autolla. Hän ajoi viisi kuudesta kauden rallista ja sijoittui kokonaispisteissä seitsemänneksi. Hän keskeytti kaksi ensimmäistä rallia Turkissa teknisen vian vuoksi ja Portugalissa ulosajon myötä, mutta voitti kolmannen rallin Bulgariassa. Neuville keskeytti seuraavan rallin Saksassa moottorivian vuoksi ja ajoi kauden päätösrallissaan Ranskassa kolmanneksi.
Intercontinental Rally Challenge (2010–2011)
muokkaaNeuville siirtyi kaudeksi 2010 ajamaan belgialais-luxemburgilaistalliin Intercontinental Rally Challenge -sarjaa Peugeot 207 S2000:lla. Sarjassa ajoivat samaan aikaan muun muassa Juho Hänninen, Jan Kopecký, Kris Meeke ja Andreas Mikkelsen. Avauskaudellaan hän sijoittui loppupisteissä yhdeksänneksi. Neuville ajoi Juniori WRC-luokan kanssa samaan aikaan, jonka myötä hän ajoi vain kuudessa kilpailussa. Neuville joutui keskeyttämään avausrallinsa jousituksen vuoksi oltuaan sitä ennen kilpailun seitsemäs.[4] Seuraavassa kilpailussa Italiassa hän sijoittui neljänneksi ja ajoi heti seuraavassa kilpailussa Belgiassa kolmanneksi. Neuville ajoi vielä kolme kilpailua, mutta keskeytti niistä kaksi Tšekissä ja Skotlannissa. Hän ajoi välissä kahdeksanneksi Sanremo rallissa Italiassa.
Neuville jatkoi tallissa seuraavan kauden 2011, jossa hän ajoi tällä kertaa kymmenen rallia ollen loppupisteissä viides. Hän keskeytti avauskilpailunsa Monte Carlossa, jonka jälkeen Neuville vaihtoi kartturinsa Nicolas Gilsouliin.[5] Hän ajoi heti seuraavassa kilpailussa voitosta Kanariansaarilla, mutta sijoittui lopulta kolmanneksi. Neuville otti heti seuraavassa kilpailussa kauden avausvoiton Ranskassa ennen Jan Kopeckýa. Myös Ukrainassa Neuville johti rallia, mutta sijoittui lopulta kuudenneksi rengasrikon vuoksi. Ongelmat jatkuivat myös seuraavassa kilpailussa Ranskassa, jossa hän kärsi jousitusongelmista joutuen keskeyttämään. Neuville ei ajanut seuraavaa kilpailua, mutta Tšekissä hän ajoi neljänneksi ja Unkarissa Neuville taisteli voitosta häviten lopulta Kopeckýlle 0.8 sekunttia. Neuville otti kauden toisen voiton Sanremossa, Italiassa ollen 1.5 nopeampi Andreas Mikkelsenia. Hän ajoi kaksi viimeistä kilpailua heikommin ollen Skotlannissa kuudes ja keskeytti kauden päätöskilpailun Kyproksella, jossa hän oli yksi viidestä kuljettajasta mahdollista voittaa IRC-mestaruuden.[6]
WRC (2012–)
muokkaaNeuville teki sopimuksen Citroënin kanssa kaudelle 2012, jolloin hän kilpaili MM-sarjassa Citroenin junioritallissa Citroën DS3 WRC autolla. Hän keskeytti kauden avauskilpailun Monte Carlossa ulosajon myötä ja ajoi kaksi seuraavaa rallia pisteittä Ruotsissa ja Meksikossa, joista jälkimmäisessä rallissa hän otti ensimmäisen erikoiskoevoittonsa.[7] Neuville saavutti ensimmäiset pisteensä sijoittumalla kahdeksanneksi Portugalin rallissa ja ajoi pisteille myös seuraavissa kolmessa ralleissa. Hän muun muassa korvasi Uuden-Seelannin rallissa Nasser Al-Attiyahia Qatar World Rally Teamilla, joka ajoi myös Citroënille. Neuville jäi pisteittä seuraavat kaksi rallia Suomessa ja Saksassa. Suomessa hän oli ajamassa kuudenneksi, mutta menetti sijoituksen ulosajon myötä. Saksassa sitä vastoin Neuville oli lähellä kolmatta sijaa, mutta jäi pisteittä ulosajon vuoksi. Walesin rallissa Neuville ajoi takaisin pisteille ollessaan seitsemäs. Heti perään Ranskassa hän ajoi uransa parhaimman sijoituksen ollen neljäs. Neuville johti rallia ja voitti useita erikoiskokeita, mutta hiipui loppua kohden. Hän jäi pisteittä kahdessa viimeisessä rallissa Italiassa ja Espanjassa.
Qatar WRT ja MM-hopeaa (2013)
muokkaaNeuville siirtyi kaudeksi 2013 Qatar World Rally Team-talliin, jossa hän ajoi Ford Fiesta RS WRC:llä.[8] Neuville ajoi kauden aikana neljä kertaa peräkkäin toiseksi ja sijoittui lopulta myös MM-sarjan toiseksi, kun Sebastien Ogierin voitti maailmanmestaruuden 114 pisteen erolla. Neuville aloitti kauden keskeyttämällä Monte Carlossa ulosajon myötä, kun Ruotsissa hän ajoi viidenneksi. Meksikon rallissa Neuville ajoi uransa ensimmäisen palkintokorokesijoituksen ollessaan kolmas Ogierin ja Mikko Hirvosen jälkeen. Portugalissa hän jäi pisteittä, kun Argentiinassa Neuville ajoi viidenneksi. Tämän jälkeen hän ajoi viidesti peräkkäin palkintokorokkeelle ollen ensin Kreikassa kolmas ja toinen Italiassa, Suomessa[9], Saksassa ja Australiassa. Neuville ajoi näiden jälkeen kolmessa viimeisessä rallissa kahdesti neljänneksi ja päätösrallissa Britanniassa kolmanneksi.
Hyundai (2014–)
muokkaaMarraskuussa 2013 Hyundai Motorsport ilmoitti tehneensä monivuotisen sopimuksen Neuvillen kanssa, joka tulisi olemaan tallin ykköskuljettaja.[10] Neuville aloitti kauden 2014 heikosti Hyundai i20 WRC autollaan, keskeytettyään avauskilpailun Monte Carlossa ja Ruotsissa hän jäi ilman pisteitä. Meksikossa Neuville ajoi kolmanneksi edelliskauden tapaan ja samoin Puolassa. Hän keskeytti seuraavan rallin Suomessa, mutta otti uransa ensimmäisen voiton Saksan rallissa, kun edellä ajaneet Sebastien Ogier, Jari-Matti Latvala ja Kris Meeke joutuivat keskeyttämään. Kyseessä oli myös Hyundain ensimmäinen voitto rallin MM-sarjassa. Neuville ajoi loppukauden pisteille ollen parhaimmillaan neljäs päätöskilpailussa Britanniassa. Neuville sijoittui loppupisteissä kuudenneksi.
Neuville aloitti kauden 2015 alun vaihtelevasti. Hän sijoittui viidenneksi avausrallissa Monte Carlossa ja Ruotsissa toiseksi häviten kilpailun voittajalle Sébastien Ogierille 6,4 sekuntia. Meksikossa hän sijoittui kahdeksanneksi, minkä jälkeen Neuville jäi Argentiinan ja Portugalin ralleissa pisteittä. Italiassa Neuville ajoi kauden toisen palkintokorokesijan oltuaan kolmas. Kauden viimeisten seitsemän kilpailun aikana Neuville ajoi parhaimmillaan neljänneksi Suomen rallissa ja heti perään viidenneksi Saksan rallissa. Ranskassa Neuville jäi pisteittä ja joutui keskeyttämään kauden päätöskilpailun Britanniassa, jossa hän ajoi Hyundain kakkostallissa. Neuville sijoittui toistamiseen loppupisteissä kuudenneksi ollen jälleen paras Hyundain kuljettaja.
MM-hopealla (2016–2019)
muokkaaKaudelle 2016 talli päivitti Hyundai i20 WRC:tä, jolla Neuville ajoi heti avauskilpailussa Monte Carlossa kolmanneksi, mutta jäi sen jälkeen Ruotsissa pisteittä teknisen vian vuoksi ja Meksikossa hän ajoi ulos. Portugalissa Neuville oli ajamassa viidentenä, mutta tallin laskelmointivirheen vuoksi häneltä loppui polttoaine kesken kilpailun.[11] Argentiinassa Neuville ajoi ensimmäisen kerran pisteille sitten avauskilpailun, mutta joutui Hyundain kakkostalliin, kun tallikaverit Hayden Paddon ja Daniel Sordo olivat saavuttaneet parempia tuloksia. Hän jäi kuitenkin pisteittä Portugalissa, mutta onnistui seuraavassa kilpailussa Italiassa ottamaan kauden ensimmäisen rallivoiton. Hän voitti 19 erikoiskokeesta yhdeksän ollen 24,8 sekuntia edellä toiseksi tullutta Jari-Matti Latvalaa. Rallin jälkeen Neuville osoitti kunnioitusta entisille opettajilleen Philippe Bugalskille ja Jean-Pierre Mondronille. Bugalski kuoli 2012 samana päivänä, kun Neuville voitti rallin, kun taas Mondron kuoli kaksiviikkoa ennen Italian rallia.[12] Voiton jälkeen Neuville palasi takaisin ykköstalliin ja ajoi Puolassa ja Suomessa neljänneksi. Saksassa hän ajoi kolmanneksi tallikaveri Sordon tullessa toiseksi. Tämän jälkeen Neuville ajoi kauden lopuissa kilpailuissa palkintokorokkeelle ollen Ranskassa toinen hävittyään kilpailun voittaneelle Sébastien Ogierille 46,4 sekunnilla. Kilpailun jälkeen Hyundai ilmoitti tehneensä kaksivuotisen jatkosopimuksen Neuvillen kanssa. Hän ajoi kolme viimeistä kilpailua kolmanneksi Espanjassa, Britanniassa ja Australiassa, jonka myötä hän sijoittui urallaan toistakertaa MM-sarjan toiseksi 108 pisteen erolla maailmanmestuuden voittaneeseen Ogieriin. Kolmanneksi sijoittunut Andreas Mikkelsen hävisi Neuvillelle kuudella pisteellä.
Kaudelle 2017 Hyundai toi uuden mallin Hyundai i20 Coupe WRC:n, joka korvasi edellisen i20 -mallin. Neuville aloitti kauden heikosti ajettuaan ulos kahdessa ensimmäisessä rallissa Monte Carlossa ja Ruotsissa jääden sen vuoksi pisteiden ulkopuolelle. Hän kuitenkin ajoi Power Stage osiolla ensimmäiseksi ja Ruotsissa kolmanneksi, joiden myötä Neuville keräsi yhteensä kahdeksan pistettä. Tämän jälkeen hän ajoi kuusi kilpailua peräkkäin palkintokorokkeelle voittaen muun muassa Ranskan ja Argentiinan rallit peräkkäin, sekä myöhemmin Puolan rallin. Suomen rallissa Neuville sijoittui kuudenneksi, mutta siirtyi ensimmäistä kertaa urallaan MM-sarjan johtoon, kun Ogier keskeytti. Seuraavassa rallissa Saksassa Neuvillen auto kärsi jousitus- ja vaihteisto-ongelmista, jonka myötä hän jäi pisteiden ulkopuolelle. Neuville jäi näin ensimmäistä kertaa ilman pisteitä kauden aikana jäätyään myös Power Stage erikoiskokeella pisteittä. Ogier siirtyi MM-sarjan kärkeen 17 pisteen erolla Neuvilleen, joka epäonnistui seuraavassa kilpailussa Espanjassa. Hän ajoi 16 erikoiskokeella kiveen ja hajotti sen seurauksena ohjauksen. Keskeytyksen myötä Neuville putosi pisteissä kolmanneksi, kun Ogierin tallikaveri Ott Tänak nousi pisteissä toiseksi. Neuville ajoi kauden kaksi viimeistä rallia menestyksekkäämmin ollen ensin Walesissa toinen ja ohitti näin pisteissä Tänakin, joka sijoittui rallissa kuudenneksi. Ogier oli kolmas, mutta varmisti maailmanmestaruuden ajettuaan Power Stagessa pisteille, jonka myötä Neuville jäi urallaan kolmatta kertaa loppupisteissä toiseksi. Kauden päätösrallissa Australiassa Neuville otti kauden neljännen voiton.[13]
Kauden 2018 Neuville aloitti ajamalla viidenneksi avausrallissa Monte Carlossa, hän oli kiinni voitossa, mutta ensimmäisen erikoiskokeella käyneen ajovirheen vuoksi menetti mahdollisuuden voittoon.[14] Ruotsissa Neuville otti kauden avausvoittonsa ja siirtyi MM-sarjan johtoon ennen Sébastien Ogieria, joka jäi sijalle kymmenen. Hänestä tuli samalla kolmas ei-pohjoismaalainen Ruotsin rallin voittanut kuljettaja.[15] Neuvillen MM-johto jäi lyhyeksi, kun hän ajoi Meksikossa kuudenneksi erinäisten sähkövikojen vuoksi.[16] Tämän jälkeen Neuville ajoi neljästi peräkkäin palkintokorokkeelle ollen ensin Ranskassa kolmas, jossa Ogier otti voiton.[17] Argentiinassa Neuville oli toinen, kun taas Toyotalla ajanut Ott Tänak otti voiton ja nousi Neuvillen ja Ogierin haastajiksi mestaruudesta.[18] Portugalissa Neuville otti kauden toisen voiton ja siirtyi MM-sarjan kärkeen, kun Ogier ja Tänak jäivät ilman pisteitä.[19] Italiassa Neuville otti toisen peräkkäisen voittonsa ja kauden kolmannen voiton. Samalla siitä tuli historian kolmanneksi tiukin voitto, kun hän ajoi 0.7 sekunttia Ogieria nopeammin. Suomessa Neuville jäi ongelmien vuoksi yhdeksänneksi, mutta säilytti sarjajohtonsa vaikka Tänak otti voiton ja Ogier oli viides. Saksassa Neuville palasi takaisin palkintokorokkeelle ollen toinen, kun Tänak otti toisen peräkkäisen voiton. Ennen Turkin rallia Neuville teki Gisoulin kanssa jatkosopimuksen Hyundain kanssa aina vuoteen 2021 saakka.[20] Neuvillen kilpailu päättyi Turkissa keskeytykseen, kun jousitus hajosi kesken kilpailun johtoaseman. Lopulta Tänak nousi voitolla Neuvillesta 13 pisteen päähän.[21] Britannian rallissa Neuville teki jälleen ajovirheen ja menetti kakkospaikkansa ollen lopulta rallin viides. Ogier otti voiton ja ohitti Tänakin pisteissä. Espanjassa Neuville menetti MM-sarjan johtoasemansa ajettuaan neljänneksi, kun hänen pahin kilpailija Ogier ajoi toiseksi. Ogierin ajettua Power Stagella toiseksi saaden lisäpisteitä jäi Neuville kolmen pisteen erolla MM-sarjan toiseksi.[22] Kauden viimeisessä rallissa Australiassa Neuvillen lisäksi Ogierillä ja Tänakilla oli mahdollisuus voittaa rallin maailmanmestaruus. Neuvillen ralli oli haasteellinen jo ensimmäisen erikoiskokeen jälkeen kärsittyään rengasrikosta. Lopulta hän keskeytti toisella erikoiskokeella törmättyään puuhun.[23] Tänakin keskeytettyä ja Ogierin ajettua viidenneksi jäi Neuville kolmatta kertaa peräkkäin MM-pisteissä toiseksi.
Neuville aloitti kauden 2019 hyvin ajettuaan ensin Monte Carlossa toiseksi, kun Sebastien Ogier otti voiton 2,2 sekunnin erolla.[24] Ruotsissa Neuville ajoi kolmanneksi häviten kolme sekunttia toiseksi tulleelle Esapekka Lapille.[25] Meksikossa Neuville jäi neljänneksi, kun hänen kilpailijat Ogier ajoi voittoon ja Ott Tänak toiseksi.[26] Seuraavat kaksi rallia Neuville ajoi voittoon. Ensin Ranskassa Neuville otti voiton, kun rallia johtanut Elfyn Evans koki rengasrikon viimeisellä erikoiskokeella. Samalla Neuville siirtyi MM-rallin pisteissä johtoon.[27] Argentiinassa Neuville nousi rallin johtoon kahdeksannella erikoiskokeella ja johti sitä loppuun asti.[28] Chilessä Neuville keskeytti ajettuaan rajusti ulos mutkasta.[29] Keskeytyksen myötä Neuville putosi pisteissä kolmanneksi. Portugalissa Neuville ajoi toiseksi häviten rallin voittaneelle Tänakille 15,9 sekunttia.[30] Neuville ajoi seuraavissa neljässä rallissa kolmen parhaan joukon ulkopuolelle. Italiassa ja Suomessa hän ajoi kuudenneksi. Saksassa Neuville ajoi voitosta, mutta kärsittyään rengasrikon kolmannella erikoiskokeella menetti voittonsa. Hän ajoi lopulta neljänneksi ja nousi MM-sarjan pisteissä toiseksi, kun Ogier ajoi seitsemänneksi. Turkissa Neuville teki jälleen ajovirheen ja ulosajon jälkeen ajoi rallissa kahdeksanneksi. Hän menetti MM-sarjan toisen sijan, kun Ogier voitti Turkin rallin.[31] Britannian rallissa Neuville ajoi toiseksi, kun Tänak ajoi voittoon. Espanjan rallissa Neuville otti voiton, kun Tänak ajoi toiseksi ja varmisti maailmanmestaruutensa.[32] Kauden viimeinen ralli oli tarkoitus ajaa Australiassa, mutta maastopalojen vuoksi se peruttiin. Tämän myötä Neuville sijoittui neljännen kerran peräkkäin MM-sarjan toiseksi.
2020-
muokkaaKauden 2020 Neuville aloitti voitolla, kun hän ajoi ensimmäistä kertaa urallaan Monte Carlon rallin voittoon. Neuville johti rallia toisella ja kolmannella erikoiskokeella, mutta menetti sen Elfyn Evansille. Vasta kolmanneksi viimeisellä erikoiskokeella Neuville otti rallin johdon takaisin ajettuaan kuusi peräkkäistä erikoiskoevoittoa.[33] Ruotsissa Neuville ajoi kuudenneksi ja saavutti neljä lisäpistettä ajettuaan toiseksi Power Stagella. Hän onnistui voittamaan rallin aikana yhden erikoiskokeen. Meksikon rallissa Neuville johti rallia kahden ensimmäisen erikoiskokeen jälkeen, mutta putosi kolmanneksi ensimmäisen päivän aikana. Hänen autoon tuli sen jälkeen sähköongelmia, jonka myötä Neuville putosi pisteiden ulkopuolelle. Neuville palasi viimeiselle päivälle ja onnistui voittamaan viisi erikoiskoetta yhdeksästä. Rallin kolme viimeistä erikoiskoetta peruttiin COVID-19 pandemian vuoksi. Pandemian myötä rallikausi jatkui syyskuussa Virossa. Neuville onnistui voittamaan yhden erikoiskokeen, mutta joutui keskeyttämään sähköongelmien vuoksi viimeisellä erikoiskokeella. Turkin rallissa Neuville onnistui ajamaan toiseksi ja voitti myös power stagen. Hän aloitti rallin johdossa, mutta menentti sen Ogierille. Neuville voitti tämän jälkeen kolme erikoiskoetta peräkkäin ja johti rallia aina kahdeksanteen erikoiskeeseen. Viimeisenä päivänä Elfyn Evans kuitenkin ohitti hänet, vaikka Neuville onnistui vielä voittamaan kolme viimeistä erikoiskoetta. Toiseksi viimeisessä Sardinian rallissa Neuville ajoi toistamiseen toiseksi, kun hänen tallikaveri Daniel Sordo otti voiton. Neuville ajoi kahdesti erikoiskoevoittoon ja oli viimeisellä power stagella toinen, saaden neljä lisäpistettä. Hän nousi sijoituksen myötä MM-pistetilanteessa kolmanneksi ollen 10 pistettä Ogieria takana ja 24 pistettä sarjaa johtavasta Evansista. Kauden viimeinen ralli ajettiin joulukuussa Monzassa. Neuvillen mahdollisuus mestaruuteen kaatui, kun hänen auton jousitus hajosi neljännellä erikoiskokeella. Neuville sijoittui loppupisteissä neljänneksi, kun taas hänen talli, Hyundai voitti merkkimestaruuden.
Ennen kauden 2021 alkua Neuville vaihtoi uudeksi kartanlukijakseen Martijn Wydaeghen vain viikkoa ennen Monte Carlon rallia.[34] Hän ajoi edellisen kartanlukijansa Nicolas Gilsoulin kanssa vuosina 2011–2020.[35] Neuville ajoi kauden avausrallissa Monte Carlossa kolmanneksi vaikean alun jälkeen.[36] Neuville ajoi myös seuraavaksi ensimmäistä kertaa rallin MM-sarjassa ajetussa Arctic rallissa kolmanneksi ja nousi kokonaispisteissä toiseksi.[37] Neuville jatkoi samalla tuloksella myös huhtikuun Kroatian rallissa, jossa hän johti kilpailua aina kahdeksanteen erikoiskokeeseen saakka. Hän voitti yhteensä kuusi erikoiskoetta, mutta jäi lopulta 8 sekunttia rallin voittaneelle Ogierille. Ennen Portugalin rallia Neuville teki Hyundain kanssa monivuotisen jatkosopimuksen 6. toukokuuta.[38]
Kaudella 2023 Neuville oli mukana mestaruustaistelussa, mutta Akropolis-rallissa tulleen keskeytyksen myötä ero sarjaa johtavaan Rovanperään nousi 66 pisteeseen kun jäljellä oli kolme osakilpailua. Neuville totesi mahdollisuutensa mestaruuteen menneen.[39]
Neuville voitti kuljettajien mestaruuden kaudella 2024 Martijn Wydaghen kanssa. Mestaruus on ensimmäinen belgialaisen kuljettajan ajama.[40][41]
Yksityiselämä
muokkaaNeuvillellä on kumppaninsa valokuvamalli Déborah Ghysin kanssa kaksi lasta.[42][43]
Rallin MM-sarjan tulokset
muokkaa
Rallin MM-voitot
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Neuville, Thierry juwra.com. Viitattu 9.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Thierry Neuville wrc.com. Viitattu 27.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Meet Thierry Neuville, the WRC’s newest winner redbull.com 5.9.2014 Viitattu 17.8.2020 (englanniksi)
- ↑ IRC: Jan Kopecky wins Rally Islas Canarias crash.net 1.5.2010 Viitattu 17.8.2020 (englanniksi)
- ↑ Thierry Neuville: IRC-Programm 2011 vorgestellt brf.be 18.2.2011 Viitattu 17.8.2020 (englanniksi)
- ↑ Cyprus Rally The title battle (Arkistoitu – Internet Archive) automobilsport.com 28.10.2011 Viitattu 17.8.2020 (englanniksi)
- ↑ Rally Mexico - Post-event press conference crash.net 11.3.2012 Viitattu 17.8.2020 (englanniksi)
- ↑ Novikov and Neuville join Qatar M-Sport quartet for 2013 Arkistoitu Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Laine, Sami: Jyväskylän yllättäjä: Tämä on uskomaton tunne 3.8.2013. YLE Urheilu.
- ↑ Hyundai signs Thierry Neuville to lead WRC charge ausmotive.com 5.11.2013 Viitattu 19.8.2020 (englanniksi)
- ↑ Neuville "These things can happen" wrc.com 26.5.2016 Viitattu 19.8.2020 (englanniksi)
- ↑ NEUVILLE PAYS TRIBUTE AFTER ITALY WIN wrc.com 13.6.2016 Viitattu 19.8.2020 (englanniksi)
- ↑ SUNDAY IN AUSTRALIA: NEUVILLE SECURES FOURTH WIN wrc.com 19.11.2017 Viitattu 20.8.2020 (englanniksi)
- ↑ WRC Monte Carlo: Sebastien Ogier wins incident-packed season opener autosport.com 28.1.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ SUNDAY IN SWEDEN: COOL NEUVILLE NETS VICTORY wrc.com 18.2.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ Rally Mexico: Sebastien Ogier takes WRC championship lead with win autosport.com 11.3.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ BREAKING NEWS: OGIER WINS IN CORSICA wrc.com 8.4.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ WRC Argentina: Tanak claims a commanding first victory for Toyota autosport.com 29.4.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ SUNDAY IN PORTUGAL: VICTORY GIVES NEUVILLE TITLE LEAD wrc.com 20.5.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ NEUVILLE SIGNS NEW HYUNDAI DEAL wrc.com 12.9.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ Rally Turkey: Ott Tanak boosts WRC title hopes with victory autosport.com 16.9.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ https://www.autosport.com/wrc/news/139722/loeb-wins-as-ogier-grabs-points-lead autosport.com 28.10.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ Ogier, Tanak to fight for WRC title as Hyundai's Neuville retires autosport.com 18.11.2018 Viitattu 28.9.2020 (englanniksi)
- ↑ Ogier edges Neuville in Monte-Carlo cliffhanger[vanhentunut linkki] speedcafe.com 28.1.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Ott Tanak takes World Rally Championship lead with Sweden win autosport.com 17.2.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Mexico WRC: Ogier wins, Tanak beats Evans to second motorsport.com 10.3.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ WRC Tour of Corsica: Evans puncture hands Neuville dramatic victory autosport.com 31.3.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Argentina WRC: Neuville wins, Meeke denied podium motorsport.com 28.4.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Thierry Neuville explains his huge WRC Rally Chile crash autosport.com 11.5.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ SUNDAY IN PORTUGAL: TÄNAK SECURES BACK-TO-BACK WINS wrc.com 2.6.2019 Viitattu 6.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Turkey WRC: Ogier reignites title hopes with win motorsport.com 15.9.2019 Viitattu 18.12.2020 (englanniksi)
- ↑ WRC Spain: Toyota's Tanak takes '19 title, Neuville wins for Hyundai autosport.com 27.10.2019 Viitattu 18.12.2020 (englanniksi)
- ↑ NEUVILLE SEALS REVENGE WIN IN MONTE-CARLO wrc.com 26.1.2020 Viitattu 19.12.2020 (englanniksi)
- ↑ Neuville parts ways with Gilsoul in shock move wrc.com. 15.1.2021. Viitattu 20.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Jättiyllätys MM-rallikauden kynnyksellä: tähtikuljettaja hylkäsi pitkäaikaisen kartanlukijansa – kartturi yllättyi täysin mtvuutiset.fi 15.1.2021 Viitattu 15.1.2021
- ↑ Ogier jyräsi vakuuttavaan ja historialliseen voittoon, Rovanperä taisteli neljänneksi – näin eteni Monte Carlon MM-rallin päätöspäivä hetki hetkeltä yle.fi 24.1.2021 Viitattu 26.1.2021
- ↑ Kalle Rovanperä MM-sarjan kärkeen! Upea ajo toi uran parhaan tuloksen iltalehti.fi 28.2.2021 Viitattu 3.3.2021 (suomeksi)
- ↑ Hyundai signs Neuville, Tanak to new multi-year WRC deals motorsport.com 6.5.2021 Viitattu 6.5.2021 (englanniksi)
- ↑ Aki Hietavala: WRC-tähden unelma mestaruudesta jää taas haaveeksi – ”Tämä on tuskallista!” rallit.fi. 12.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Neuville Celebrates Historic WRC Title as Toyota Takes Manufacturers' Glory in Japan wrc.com. 24.11.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ WRC - Neuville and Wydaeghe secure maiden WRC crown after Tänak crashes in Japan fia.com. 24.11.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Kalle Rovanperän kova kilpakumppani kertoi ison uutisen Ilta-Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Toni Heinonen: Tähtikuskilla tuli kiire MM-rallista synnytyssaliin – ”Olin onnekas” rallit.fi. 15.9.2023. Viitattu 19.9.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thierry Neuville Wikimedia Commonsissa
1970-luku: 1977: S. Munari 1978: M. Alén 1979: B. Waldegård |
1980-luku: 1980: W. Röhrl1981: A. Vatanen 1982: W. Röhrl 1983: H. Mikkola 1984: S. Blomqvist 1985: T. Salonen 1986: J. Kankkunen 1987: J. Kankkunen 1988: M. Biasion 1989: M. Biasion |
1990-luku: 1990: C. Sainz1991: J. Kankkunen 1992: C. Sainz 1993: J. Kankkunen 1994: D. Auriol 1995: C. McRae 1996: T. Mäkinen 1997: T. Mäkinen 1998: T. Mäkinen 1999: T. Mäkinen |
2000-luku: 2000: M. Grönholm2001: R. Burns 2002: M. Grönholm 2003: P. Solberg 2004: S. Loeb 2005: S. Loeb 2006: S. Loeb 2007: S. Loeb 2008: S. Loeb 2009: S. Loeb |
2010-luku: 2010: S. Loeb2011: S. Loeb 2012: S. Loeb 2013: S. Ogier 2014: S. Ogier 2015: S. Ogier 2016: S. Ogier 2017: S. Ogier 2018: S. Ogier 2019: O. Tänak |
2020-luku: 2020: S. Ogier2021: S. Ogier 2022: K. Rovanperä 2023: K. Rovanperä 2024: Th. Neuville |