Tomas Lindahl
Tomas Lindahl (s. 28. tammikuuta 1938 Tukholma[2]) on ruotsalainen biologi, joka on erikoistunut tutkimaan DNA:n vaurioita, niiden korjausmekanismeja ja niiden roolia sairauksissa kuten syövissä. Lindahlille myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2015 yhdessä Paul L. Modrichin ja Aziz Sancarin kanssa DNA:n korjausmekanismien tutkimuksesta.[3]
| Tomas Lindahl | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. tammikuuta 1938 Tukholma |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Karoliininen instituutti (PhD) |
| Instituutti |
London Research Institute Princetonin yliopisto Rockefeller-yliopisto |
| Tutkimusalue | kemia |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (2015) |
|
Lähteet: [1] |
|
| Aiheesta muualla | |
| liu.se/medarbetare/tomli13 | |
1970-luvun alussa Lindahl havaitsi DNA:han kohdistuvan eliöiden fysiologisessa ympäristössä useita kemiallisia modifikaatioita, jotka tekevät siitä epävakaan molekyylin. DNA voi muun muassa hapettua, sille voi tapahtua hydrolyyttisiä deaminoitumisia ja emästen metyloitumisia ilman entsyymien vaikutusta. Yksi tärkeimmistä Lindahlin havainnoista oli, että DNA:n sytosiini deaminoituu spontaanisti urasiiliksi, mikä voi olla hyvinkin haitallinen mutaatio solujen toiminnalle. Lindahl löysi DNA:n vaurioita korjaavia glykosylaasientsyymejä, joista ensimmäisenä hän eristi urasiili-DNA-glykosylaasin ja myöhemmin useita muita glykosylaaseja.[4]
Viimeisimpänä Lindahl työskenteli Francis Crick-instituutissa, jossa hän toimi Clare Hall-laboratorioiden johtajana vuosina 1986–2005. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2009. Nobelin kemianpalkinnon lisäksi Lindahlille on myönnetty Royal Societyn Royal Medal vuonna 2007 ja Copley-mitali vuonna 2010.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ 2015 Nobel Prize in Chemistry (PDF) 7.10.2015. Royal Swedish Academy of Sciences. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Emeritus Scientist – Tomas Lindahl Francis Crick Institute. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Juhola, Teemu: Kemian Nobel dna-tutkijoille Yle Uutiset. 7.10.2015. Viitattu 7.10.2015.
- ↑ Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2015: Mechanistic studies of DNA repair Kungliga Vetenskapsakademin. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)