Torni (shakki)

Torni (♖, ♜) on shakkipelissä käytettävä pelinappula. Sitä kutsutaan myös linnaksi^lähde?. Pelin alussa molemmilla pelaajilla on kaksi tornia, yksi kummankin itseään lähinnä olevan rivin päässä.

Musta torninappula shakkilaudalla

Sijainti pelin alussa ja liikkeet

Algebrallisella merkintätavalla valkeiden tornien paikat pelin alussa ovat ruudut a1 ja h1, mustien tornien ruudut a8 ja h8. Torni liikkuu pysty- tai vaakasuuntaan eteen- tai taaksepäin kuinka monta ruutua kerrallaan tahansa. Ruutujen on oltava tyhjiä. Muiden nappuloiden tapaan se lyö siirtymällä ruutuun, jossa on vastustajan nappula. Torni vaikuttaa joka ruudussa yhtä moneen ruutuun.

Torni osallistuu kuninkaan kanssa erityissiirtoon nimeltä linnoittuminen eli tornitus. Siinä kuningasta siirretään ensin kaksi askelta kohti alkuasemassaan olevaa tornia, minkä jälkeen torni siirretään kuninkaan yli siihen ruutuun, jonka yli kuningas hyppäsi. Linnoitus lasketaan yhdeksi kuninkaan siirroksi. Jos pelaaja koskettaa tornia ja sitten kuningasta, hän ei voi linnoittua kyseisen tornin kanssa.

a b c d e f g h 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 a b c d e f g h Tornien aloitusasemat

a b c d e f g h 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 a b c d e f g h Valkoinen torni voi siirtyä mihin tahansa valkoisella täplällä merkittyyn ruutuun. Musta torni voi siirtyä mihin tahansa mustalla täplällä merkittyyn ruutuun tai syödä valkean sotilaan.

Historia

Alun perin torni symboloi vaunuja. Persian kielen sana rokh tarkoittaa vaunuja ja itämaisissa shakkipeleissä kuten xiangqissa ja shōgissa tornia vastaavien nappuloiden nimet tarkoittavat vaunuja. Persialaiset sotavaunut olivat raskaasti aseistettuja ja niissä kulki ohjastaja ja ainakin yksi pitkänmatkan aseen käyttäjä kuten jousiampuja. Vaunujen kyljet oli rakennettu muistuttamaan lujaa kiveystä, mikä antoi vaikutelman pienistä liikkuvista rakennuksista ja lietsoi kauhua taistelussa. Lännessä tornia edustaa kuitenkin melkein aina harjareunainen linnoitustorni. Yksi mahdollinen selitys tälle on se, että kun peli tuotiin Italiaan, persian sana rokh vaihtui italian sanaan rocca, joka tarkoittaa linnoitusta. Toinen selitys on se, että torni esittäisi piiritystornia (nappulan nimi on espanjaksi torre). Torninappulat muistuttavat usein pieniä linnoja, joten nappulaa kutsutaan joskus "linnaksi," mistä nimitys linnoitus on myös johtunut^lähde?.

Strategia

Yleisesti ottaen torni on vahvempi kuin lähetti tai ratsu ja näin lasketaan noin kaksi sotilasta arvokkaammaksi (katso shakkinappuloiden suhteelliset arvot). Tornin voittamista uhraamalla lähetti tai ratsu kutsutaan "kvaliteetin voittamiseksi".

Pelin alussa torneja on kuitenkin usein vaikea saada tehokkaasti peliin mukaan. Lähettiin tai ratsuun verrattuna ne käyvät yleensä sitä voimakkaammiksi, mitä vähemmän pelissä on nappuloita jäljellä.

Kahden tornin katsotaan olevan hieman kuningatarta arvokkaammat (katso shakkinappuloiden suhteelliset arvot). Torneja ja kuningattaria kutsutaan "raskaiksi upseereiksi" kun taas lähettejä ja ratsuja "kevyiksi upseereiksi".

Polugaevsky-Evans, 1970

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Valkoisen vuoro, päättyy tasapeliin.

Aloituksessa tornit ovat suojatta, joten yleensä on toivottavaa ”yhdistää” omat tornit ensimmäiselle riville tornittamalla ja siirtämällä ensimmäiseltä muut nappulat kuin kuningas ja tornit. Tässä asemassa tornit suojaavat toisiaan ja voivat helposti siirtyä uhkaamaan haluttua linjaa.

Yleinen tavoite tornille on saada se ensimmäiseen ruutuun avoimelle linjalle (ei kummankaan pelaajan sotilaita) tai puoliavoimelle linjalle (ei omia sotilaita). Tässä asemassa tornilla ei juurikaan ole uhkia, mutta se hallitsee koko linjaa. Jos jokin linja on muodostunut erityisen tärkeäksi, pelaaja voi siirtää sille kaksi tornia perättäin.

Seitsemännellä rivillä (vastustajan toisella rivillä) sijaitseva torni on yleensä hyvin voimakas, koska se uhkaa vastustajan alkuasemissa olevia sotilaita ja rajoittaa vastustajan kuninkaan liikkeitä. Tornia seitsemännellä rivillä pidetään riittävänä kompensaationa sotilaalle. Oheisessa tilanteessa Lev Polugaevskyn ja Larry Evansin pelissä torni seitsemännellä rivillä mahdollistaa tasapelin valkoiselle, vaikka se on sotilaan häviöllä.

Kaksi tornia seitsemännellä rivillä riittävät usein pakkovoittoon tai ainakin tasapeliin ikuisen shakin kautta.

Tornit ovat vahvimmillaan pelin loppua kohden, jolloin ne pääsevät liikkumaan lähettien estämättä ja voivat hallita useita ruutuja. Ne ovat kohtalaisen kömpelöitä estämään vastapuolen sotilaita liikkumasta kohti korotusta paitsi jos voivat hallita linjaa, jolla korottamaan pyrkivä sotilas on. Samalla tavoin torni suojaa omaa sotilasta parhaiten samalta linjalta. Loppupelissä torni onkin usein syytä sijoittaa oman vapaasotilaan taakse.

Torni on hyvin vahva nappula shakkimatin tekemiseen. Alla muutamia esimerkkejä helposti saavutettavista tornimateista.

a b c d e f g h 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 a b c d e f g h Kahden tornin matti, yksinäinen kuningas ei voi siirtyä turvaan shakista kahden tornin yhteistyön tuloksena.

a b c d e f g h 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 a b c d e f g h Kuninkaan ja tornin matti. Kuningas ja torni työskentelevät yhdessä pakottaakseen vastustajan kuninkaan laudan reunalle, missä se joutuu mattiin.

a b c d e f g h 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 a b c d e f g h Perärivin matti. Tämä tilanne esiintyy usein ja enimmäkseen uhkana. Valkoinen voi siirtyä Td1, mutta musta matittaa sen ...Txd1#.

Symbolismi

Heraldinen torninappula

Heraldiikassa torninappula on yleinen kuva-aihe. Oikeista nappuloista poiketen heraldisissa torninappulat kuvataan totunnaisesti siten, että niillä on kaksi ulospäin kaartuvaa sarvea, jottei niitä sekoitettaisi linnantorneihin. Tätä kuva-aihetta kutsutaan aina ”shakkitorniksi” sekaantumisen välttämiseksi.

Kanadalaisessa heraldiikassa shakkitorni on viidennen tyttären brisyyri.

Katso myös

• Staunton-tyyppiset shakkinappulat
• Shakkinappuloiden voimasuhteet