Transposoni

siirtymään kykenevä DNA-jakso

Transposoni eli transposoituva elementti eli hyppivä geeni[1] on DNA-jakso, joka kykenee transpositioon ja pystyy siten liikkumaan paikasta toiseen kromosomistossa.[2] Transposonien siirtyminen voi aiheuttaa niiden kahdentumista, minkä vuoksi transposoneita pidetään hajautetusti toistuvina jaksoina.[3]

Transposonit aiheuttavat maissinjyvien värinvaihtelua.

Transposonit voidaan jakaa RNA- ja DNA-transposoneihin, jotka eroavat transpositiomekanismeiltaan ja kehitykseltään. RNA-transposonit eli retrotransposonit käyttävät siirtymisessä RNA-välivaihetta.[3]

Transposoneita pidetään merkittävinä geenien ja perimän kehityksen kannalta. Niiden tiedetään aiheuttavan geeni- ja kromosomimutaatioita, vaikuttavan geenien ilmentymiseen sekä kasvattavan perimän kokoa. Transposonit voivat myös siirtää niiden lähellä sijaitsevia geenejä muualle.[3]

Historia

muokkaa
 
Barbara McClintock vuonna 1947.

DNA:n liikkuvat elementit kuvasi ensimmäisenä Barbara McClintock, joka havaitsi niin kutsutut hyppivät geenit 1940-luvulla tutkiessaan intiaanimaissin jyvän väriä aiheuttavia geenejä. McClintock palkittiin tutkimuksistaan Nobel-palkinnolla vuonna 1983.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Transposonit, Ts, transposoituvat elementit, hyppivät geenit Tieteen termipankki. Viitattu 3.11.2023.
  2. Transposoituvat elementit Solunetti. Viitattu 3.11.2023.
  3. a b c Liao, Xingyu ym.: Repetitive DNA sequence detection and its role in the human genome. Communications Biology, 19.9.2023, 6. vsk. doi:10.1038/s42003-023-05322-y (englanniksi)
  4. Sariola, Hannu; Savilahti, Harri: Hyppivät geenit, HIV ja Mendel - kuka ei kuulu joukkoon? Duodecim, 1996, 112. vsk, nro 20. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  NODES