Turkmeenin kieli
Turkmeenin kieli (turkmeeniksi türkmen dili, türkmençe[1]) on Turkmenistanissa ja sen lähialueilla asuvien turkmeenien puhuma turkkilainen kieli.[2] Venäjällä Stavropolin aluepiirissä asuvia turkmeeneja kutsutaan truhmeeneiksi ja Irakissa asuvia turkomaaneiksi. Turkmeeni on Turkmenistanin tasavallan virallinen kieli.[3] Lisäksi sillä on virallinen asema Afganistanin islamilaisessa tasavallassa sellaisilla alueilla, joissa turkmeenit ovat enemmistö.[4]
| Turkmeeni | |
|---|---|
 Turkmeenin levinneisyys |
|
| Oma nimi | Türkmençe, Türkmen dili, Түркменче, Түркмен дили, تورکمن ﺗﻴلی ,تورکمنچه |
| Tiedot | |
| Alue | Keski-Aasia |
| Virallinen kieli |
 Turkmenistan Afganistan |
| Puhujia | 6,7 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto |
latinalainen arabialainen kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | oguusilainen ryhmä |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | tk |
| ISO 639-2 | tuk |
| ISO 639-3 | tuk |
Levinneisyys ja puhujamäärä
muokkaaVuonna 1989 Neuvostoliiton alueella laskettiin olevan 2,7 miljoonaa turkmeenia, joista 2,5 miljoonaa asui Turkmenistanissa, 121 000 Uzbekistanissa, 39 000 Venäjällä, 20 000 Tadžikistanissa, ja 4 000 Kazakstanissa.[5] Äidinkielenään turkmeenia puhui 98,2 % Neuvostoliiton turkmeeneista.[6] Huomattavia turkmeeniryhmiä asuu myös Iranissa (yli 660 000), Afganistanissa (350 000), Irakissa (200 000), Turkissa (120 000) ja Syyriassa (35 000). Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 27,3 % Turkmenistanin turkmeeneista puhui toisena kielenään venäjää.[5]
Nykyään puhujamääräksi arvioidaan 6,7 miljoonaa.[7] Turkmenistanissa puhujia arvioitiin vuonna 2013 olevan noin 3,8 miljoonaa.[8]
Historia ja murteet
muokkaaTurkmeeni kuuluu turkkilaisten kielten lounaisen eli oguusilaisen ryhmän oguusilais-turkmeenilaiseen alaryhmään.[9] Sen perustana ovat läntisten oguusiheimojen murteet, joihin on sulautunut varhaisempia horezminturkkilaisia ja myöhäisempiä oguusilais-seldžukkilaisia piirteitä. Jälkimmäisen ryhmän pohjalta on kehittynyt turkin kieli. Uzbekin kielen murteista turkmeeniin on omaksuttu kiptšakkilaisia aineksia.[10]
Kun Turkmenistan itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua, valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi määriteltiin turkmeeni, joka olisi kaikkien turkmenistanilaisten yhteinen kieli. Tämän jälkeen erilaisia venäjänkielisiä paikannimiä alettiin kääntää takaisin turkmeeniksi.[11].
Kieli jakautuu noin 30 murteeseen, jotka kantavat niitä puhuvien etnisten ryhmien nimiä. Murteiden välillä on tiettyjä foneettisia, morfologisia ja sanastollisia eroja.[12]
Fonologia
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ʁ | h | ||
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | |||||||
| Nasaali | m | n | ŋ | |||||
| Tremulantti | r | |||||||
| Lateraali | l | |||||||
| Approksimantti | j |
Lähde:[13]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | ɨ | u |
| Puolisuppea | e | ø | o | |
| Puoliavoin | æ | ||
| Avoin | a |
Lähde:[13]
Kirjakieli
muokkaaTurkmeenien kirjakielenä toimi pitkään keskiaasialainen tšagatain kieli, jonka normit alkoivat lähentyä kohti kansankieltä 1700-luvulta lähtien. Ensimmäinen turkmeeninkielinen kirja julkaistiin vuonna 1814. Venäjän vallankumoukseen mennessä turkmeeniksi ilmestyi noin 200 kirjaa, jotka käsittävät lähinnä runoutta, uskonnollisia teoksia sekä myöhemmin myös oppi- ja valistuskirjallisuutta. Ennen vallankumousta julkaistiin muutaman vuoden ajan turkmeeninkielistä sanomalehteä. Kirjoitusjärjestelmä perustui arabialaiseen kirjaimistoon.[14]
Varsinainen turkmeenin kirjakieli syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Vuonna 1928 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kansojen yhteiseen latinalaiseen kirjaimistoon (ns. uusi kirjaimisto) ja vuonna 1940 kyrilliseen aakkostoon,[15][16] jota oli täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, җ ja ң.[17] 1990-luvulla Turkmenistanissa siirryttiin jälleen latinalaiseen kirjaimistoon.[7] Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa käytetään edelleen arabialaista kirjoitusjärjestelmää. Kirjakielen katsotaan perustuvan teke-ryhmän ahalin murteeseen.[18]
Turkmeenin kirjaimisto
muokkaa| A a | B b | Ç ç | D d | E e | Ä ä | F f | G g |
| H h | I i | J j | Ž ž | K k | L l | M m | N n |
| Ň ň | O o | Ö ö | P p | R r | S s | Ş ş | T t |
| U u | Ü ü | W w | Y y | Ý ý | Z z |
Neuvostoaikana venäjää käytettiin laajasti turkmeenin rinnalla Turkmenistanin hallinto- ja sivistyskielenä. Itsenäistymisen jälkeen turkmeeni on syrjäyttänyt venäjän lähes kaikilla aloilla.
Kielioppi ja sanasto
muokkaaTurkmeenissa ei ole kieliopillista sukua ja lukuja on vain kaksi: yksikkö ja monikko. Substantiivi taipuu kuudessa sijassa. Sanajärjestys on yleensä subjekti-objekti-verbi.[13].
Lukusanat 1–10:[19]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| бир | ики | үч | дөрт | бәш | алты | еди | секиз | докуз | он |
| bir | iki | üç | dört | bäş | alty | ýedi | sekiz | dokuz | on |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Turkmen Ethnologue. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Turkmen glottolog.org. Viitattu 2.3.2021.
- ↑ What Languages Are Spoken In Turkmenistan? WorldAtlas. Viitattu 2.3.2021. (englanti)
- ↑ The Constitution of Afghanistan - Chapter 1 Ministry of Foreign Affairs. Arkistoitu 29.8.2021. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ a b Turkmen language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 2.3.2021.
- ↑ Language in Turkmenistan Political Holidays. 14.9.2019. Arkistoitu 26.2.2021. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 119, 123. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Larry Clark: Turkmen Reference Grammar. Otto Harrassowitz Verlag, 1998. ISBN 978-3-447-04019-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.10.2021). (englanniksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ a b c Turkmen Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 2.3.2021. (englanti)
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 412–413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 413. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Turkmen language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Musajev, K.M.: Jazyki i pismennosti narodov Jevrazii (regiona byvšego SSSR), s. 87–92. Almaty: Gylym, 1993. ISBN 5-628-01418-4
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 138–139. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ The Sound of the Turkmen language (Numbers, Greetings, Phrases & The Parable) 21.8.2020. ILoveLanguages!. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)