Uppsalan lääni
Uppsalan lääni[3] (ruots. 
[ɵpːˈsɑːla]n - (ohje), Uppsala län, vanh. Upsala län ja aik. suom. Upsalan lääni) on lääni Tukholman pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni sijaitsee Uplannin maakunnan länsi- ja pohjoisosassa. Muut osat Uplannista kuuluvat pääasiassa Tukholman lääniin. Läänin pääkaupunki on Uppsala. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Uppsalan läänin vaalipiirin.
| Uppsalan lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Uplanti ja Gästrikland |
| Maakäräjäkunta | Uppsalan läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Uppsala |
| Perustamisvuosi | 1634 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Peter Egardt |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 8 192,07 km² |
| Väkiluku | 338 630 |
| – Väestötiheys | 41,3 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | C |
| – Läänikoodi | 03 |
Uppsalan läänillä on lyhyt maaraja myös Suomea vastaan, sillä osa Märketin majakkasaaresta Ahvenanmerellä kuuluu Östhammarin kuntaan ja Uppsalan lääniin.
Vuonna 2007 läänissä oli 1 682,03 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaVanhempaa historiaa
muokkaaKalmarin unionin aikaan ja myöhäiskeskiajalla nykyisen Uppsalan läänin alueella oli jonkin aikaa Stäkesin lääni, joka käsitti lännessä Bron kihlakunnan ja Håbon kihlakunnan sekä idässä Närdinghundran kihlakunnan. Ne sijaitsivat vanhan Mälarenilta Sigtunan kaupunkiin johtavan reitin (Gorveln-Skarven-Sigtunafjärden) varrella.
Uppsalan linnalääniin kuuluivat Uppsalan kaupungin lähellä sijainneet Ulleråkerin kihlakunta ja Vaksalan kihlakunta sekä pohjoisempana sijainneet Norundan kihlakunta ja Olandin kihlakunta, kuten myös vanhat Vendelin kihlakunta, Tierpin kihlakunta ja Vålan kihlakunta.[6] Muilta osin Tiundaland ja Attundaland kuuluivat Tukholman voutikuntaan. 1400-luvun alusta lähtien Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat kuuluivat vastaperustettuun Uppsalan kartanon voutikuntaan. Ulleråkerin ja Vaksalan kihlakunnat oli 1400-luvulla useaan otteeseen läänitetty aatelismiehille; läänitysten välisenä aikana ne kuuluivat kruunulle.[7] 1520-luvulta lähtien Tierpin, Vålan ja Norundan kihlakunnat kuuluivat samaan voutikuntaan. 1530-luvun lopussa muodostettiin Örbyhusin lääni Tierpin, Vendelin ja Vålan kihlakunnista, Älvkarlebyn, Västlandin, Österlövstan, Hållnäsin ja Valön pitäjistä Norra Rodenissa sekä Dannemoran ja Filmin pitäjistä. Vuonna 1549 Vålan kihlakunta liitettiin kuitenkin Salbergin lääniin kuuluneeseen Väsbyn kartanon voutikuntaan.[8]
Lisäksi oli olemassa Östhammarin lääni, joka oli kooltaan pieni ja siihen kuului todennäköisesti vain nykyinen Frösåkerin kihlakunta. Östhammarin linna sijaitsi kaupungista pohjoiseen ja mainitaan jo Bo Jonsson Gripin aikana. Linna kuului kuningatar Filippan elatuslääniin, ja sen poltti kuningas Erikin vouti Roslagenin talonpoikien kapinoidessa vuonna 1434. Myöhemmin linna rakennettiin uudestaan.
Uudempaa historiaa
muokkaaTukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Upplandin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.
Uppsalan läänin ja Södermanlandin läänin välinen raja muuttui hieman 1940-luvulla nykyisten Enköpingin ja Strängnäsin kuntien välillä tehdyn rajansiirron vuoksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut Uppsalan läänin rajoja. Sen sijaan vuonna 1971 nykyinen Knivstan kunta ja osia nykyisestä Östhammarin ja Uppsalan kunnista liitettiin Tukholman läänistä Uppsalan lääniin. Samalla Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Lisäksi Västmanlandin läänistä liitettiin Uppsalan lääniin entinen Fjärdhundran maalaiskunta, joka tuli kuulumaan Enköpingin kuntaan.
Vuonna 2005 Ruotsin valtiopäivät päätti vielä, että Hebyn kunta liitetään Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Hebyn kunta kuuluu kokonaan Uplannin maakuntaan, joten lännessä Uplannin maakunnan ja Uppsalan läänin rajat ovat lähes samat. Salan kuntaan kuuluva Tärnan pitäjä kuuluu tosin vielä Västmanlandin lääniin.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: Punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena. (ruots. I rött fält ett riksäpple av guld.)
Vaakuna on sama kuin Uplannin maakunnan vaakuna. Se vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1939. Lääninhallitus oli jo pitkään käyttänyt vaakunaa, vaikka Uppsalan lääni käsittää vain osan Uplannin maakunnasta. Kun lääninhallitus käyttää vaakunaa tunnuksenaan, niin sen päällä on kuninkaankruunu.
Maantiedettä
muokkaa
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Uppsalan läänissä sijaitsi 68 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[10]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[10] |
|---|---|---|
| 1 | Uppsala | 140 454 |
| 2 | Enköping | 21 121 |
| 3 | Bålsta | 14 147 |
| 4 | Sävja | 9 684 |
| 5 | Knivsta | 7 081 |
| 6 | Storvreta | 6 347 |
| 7 | Skutskär** | 5 767 |
| 8 | Tierp | 5 587 |
| 9 | Östhammar | 4 534 |
| 10 | Björklinge | 3 269 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[9]
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,0 | 1,8 | |
| jalostus | 18,6 | 18,4 | |
| palvelut | 78,5 | 79,1 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 137 918 | 160 964 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 85,7 | ||
Valtiopäivävaalit
muokkaaUppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin vaalipiiriin.[13] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 11 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[14] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[15]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 13 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[16] |
Valittuja edustajia[17] | ||
| Maltillinen kokoomus | 30,11 | 4 | |
| Keskustapuolue | 8,30 | 1 | |
| Liberaalit | 7,85 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,70 | 1 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 27,37 | 3 | |
| Vasemmistopuolue | 5,51 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 8,83 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,65 | 1 | |
| Muut | 1,67 | 0 | |
| Yhteensä | 13 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaUppsalan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Uppsalan läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Uppsalan lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[18]
- Uppsala läns södra (11 kiinteää paikkaa)
- Uppsala läns mellersta (40 kiinteää paikkaa)
- Uppsala läns norra (12 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[20] |
Valittuja edustajia[21] | ||
| Maltillinen kokoomus | 27,41 | 20 | |
| Keskustapuolue | 7,95 | 6 | |
| Liberaalit | 8,44 | 6 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,28 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 31,13 | 22 | |
| Vasemmistopuolue | 6,26 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 8,72 | 6 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,62 | 3 | |
| Muut | 1,19 | 0 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Läänin kunnat
muokkaaUppsalan läänissä on nykyään kahdeksan kuntaa. Ennen vuotta 2007 kuntia oli seitsemän, sillä Hebyn kunta kuului aikaisemmin Västmanlandin lääniin. Vuonna 2003 perustettiin uudelleen Knivstan kunta. Tätä ennen läänissä oli vain kuusi kuntaa. Uppsalan kunta on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan ylivoimaisesti suurin kunta.
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[22] |
|---|---|---|---|
| 0305 |  Håbon kunta
|
Bålsta | 19 715 |
| 0319 |  Älvkarlebyn kunta
|
Skutskär | 9 089 |
| 0330 |  Knivstan kunta
|
Knivsta | 14 965 |
| 0331 |  Hebyn kunta
|
Heby | 13 381 |
| 0360 |  Tierpin kunta
|
Tierp | 20 077 |
| 0380 |  Uppsalan kunta
|
Uppsala | 200 001 |
| 0381 |  Enköpingin kunta
|
Enköping | 40 015 |
| 0382 |  Östhammarin kunta
|
Östhammar | 21 387 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 17,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[24]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 7 303 Suomessa syntynyttä,[25] mikä vastasi 2,2 prosenttia läänin väestöstä.
Seuraavista vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuu tuolloin Västmanlandin lääniin kuulunut Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 7,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 724 Suomessa syntynyttä,[26] mikä vastasi 3,1 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 194 768 kruunua.[27]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[28]
- 0–17-vuotiaat: 20,5 %
- 18–64-vuotiaat: 62,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 17,0 %
Väestö maakunnittain
muokkaaUppsalan läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 338 630 asukasta,[29] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[29] |
% |
|---|---|---|
| Uplanti | 337 350 | 99,6 |
| Gästrikland | 1 280 | 0,4 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Skandinavien under unionstiden, Carl Gustaf Styffe. 1878
- ↑ Det medeltida Sverige 1:2 Tiundaland
- ↑ Det medeltida Sverige 1:4 Tiundaland
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Länsstyrelsen i Uppsala län (ruotsiksi)
- Landstinget i Uppsala län (ruotsiksi)
- Uppsala universitet (ruotsiksi)
- Upplandsstiftelsen (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Uppsala län (ruotsiksi)
- Lista över landshövdingar 1634 till nutid (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
