Vaccinia-virus
Vaccinia-virus on suuri, vaipallinen ja morfologialtaan monimutkainen virus, joka kuuluu Poxviridae-heimoon. Sillä on lineaarinen kaksijuosteinen DNA (dsDNA) -genomi, joka on pituudeltaan noin 200 kbp ja koodaa noin 200 geeniä. Vaccinia-viruksen geenit ovat pakattu tiiviisti niin, että koodaamatonta DNA:ta on vain vähän. Vaccinia-virus, kuten muutkin Poxviridae-heimon jäsenet, replikoi DNA-genominsa isäntäsolun sytoplasmassa.[1]
Isorokkorokote
muokkaaVaccinia-virus kuuluu Orthopoxvirus-sukuun, ja se on eniten tutkittu Poxviridae-heimon jäsen. Se on erittäin läheistä sukua esimerkiksi lehmärokkovirukselle ja isorokon aiheuttajalle variolavirukselle. Vaikka vaccinia-virusta on tutkittu pitkään, sen alkuperää ja luonnollista isäntää ei toistaiseksi tiedetä. Vaccinia-virus on modernin isorokkorokotteen lähde. Tämän rokotteen avulla isorokko pystyttiin hävittämään kokonaan vuoteen 1979 mennessä.lähde?
Edward Jenner kehitti ensimmäisen isorokkorokotteen vuonna 1796, ja hänen uskotaan käyttäneen silloin lehmärokkovirusta isorokkoa vastaan. On kuitenkin osoitettu, että 1900-luvulla käytössä olleet isorokkorokotekannat olivat biologisesti erilaisia kuin lehmärokkovirus. Näissä rokotteissa käytetty virus tunnistettiin omaksi lajiksi, jota alettiin kutsumaan vacciniaksi. On siis mahdollista, että Jenner käytti lehmärokkovirusta vuonna 1796, mutta jossain välissä (vuosina 1796–1939), vaccinia-virus korvasi lehmärokkoviruksen isorokkorokotteissa.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Richard C. Condit, Nissin Moussatche, Paula Traktman, In A Nutshell: Structure and Assembly of the Vaccinia Virion, Advances in Virus Research, Academic Press, Volume 66, 2006, Pages 31-124, ISSN 0065-3527,ISBN 9780120398690 (englanniksi)
- ↑ G. L. Smith, Vaccinia Virus,teoksessa: Editor(s): Brian W. J. Mahy, Marc H. V. Van Regenmortel, Encyclopedia of Virology] (Third Edition), Academic Press, 2008, Pages 243–250, ISBN 9780123744104