äänitorvi

Suomi

Substantiivi

äänitorvi (7)

[1] Äänitorvi

1. kulkuneuvon äänimerkkilaite
2. (äänentoisto, historia) fonografissa ja gramofonissa äänen vahvistamiseen käytetty torven muotoinen osa
3. (kuvaannollisesti, joskus halventava) poliittisen tai muun järjestön äänenkannattaja; aatteen tai mielipiteen julistaja

Ääntäminen

• IPA: /ˈæːniˌt̪orʋi/
• tavutus: ää‧ni‧tor‧vi

Etymologia

• yhdyssana sanoista ääni ja torvi

Käännökset

1. kulkuneuvon äänimerkkilaite

englanti: horn, klaxon espanja: claxon m., bocina f. ranska: klaxon

saksa: Hupe f. turkki: korna viro: autopasun

Liittyvät sanat

• kuulotorvi
• puhetorvi
• äänimerkki

Aiheesta muualla

• äänitorvi Kielitoimiston sanakirjassa