звук

Bulgaria

Substantiivi

звук m. (objektimuoto: звука, määräinen: звукът, monikko: звукове, määräinen: звуковете, laskentamuoto: звука)

1. (fysiikka) ääni
2. (fonetiikka, kielitiede) äänne

Liittyvät sanat

• шум, глас, тон, звън, нота

Ukraina

Substantiivi

звук m. (gen. зву́ку)

1. (fysiikka) ääni

   ні зву́ку ‒ ei ääntäkään, hiirenhiljaista

звук m. (gen. зву́кa)

1. (kielitiede, fonetiikka) äänne

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: звуковий, звучний
• verbit: звучати

Yhdyssanat

• звукоапаратура, звукозаглушувач, звукоуловлювач, звукосполучення, звукосупровід

Venäjä

Substantiivi

звук m.

1. (fysiikka) ääni
2. (fonetiikka, kielitiede) äänne
3. äännähdys

Taivutus

eloton	yksikkö	monikko
nominatiivi	зву́к	зву́ки
genetiivi	зву́ка	зву́ков
datiivi	зву́ку	зву́кам
akkusatiivi	зву́к	зву́ки
instrumentaali	зву́ком	зву́ками
prepositionaali	зву́ке	зву́ках

Liittyvät sanat

• голос, тон, звучание