рябчик

Venäjä

Substantiivi

ря́бчик m.

1. pyy

Taivutus

elollinen	yksikkö	monikko
nominatiivi	ря́бчик	ря́бчики
genetiivi	ря́бчика	ря́бчиков
datiivi	ря́бчику	ря́бчикам
akkusatiivi	ря́бчика	ря́бчиков
instrumentaali	ря́бчиком	ря́бчиками
prepositionaali	ря́бчике	ря́бчиках