jääpuikko

Suomi

Substantiivi

jääpuikko (1-A)

1. katolta tms. valuvasta vedestä jäätynyt muodostuma, jolla tyypillisesti on alaspäin suuntautuva terävä kärki; joskus myös edellisen alapuolelle veden putoamiskohtaan kärki ylöspäin jäätynyt vastaava muodostuma
2. jäätelöpuikon kaltainen makeinen, joka on jäätelön sijaan valmistettu mehujäästä

Ääntäminen

• IPA: /ˈjæːˌpui̯kːo/
• tavutus: jää‧puik‧ko

Etymologia

• yhdyssana sanoista jää ja puikko

Käännökset

1. valuvasta vedestä jäätynyt teräväkärkinen muodostuma

englanti: icicle espanja: carámbano m. italia: ghiacciolo m. puola: sopel m. ranska: glaçon m. romania: țurțur m. ruotsi: istapp

saksa: Eiszapfen m. serbia: ledenica, леденица f. tšekki: rampouch m. turkki: buz sarkıtı unkari: jégcsap venäjä: сосулька f. viro: jääpurikas

Aiheesta muualla

• jääpuikko Kielitoimiston sanakirjassa