vähimmäispalkka

Suomi

Substantiivi

vähimmäispalkka

1. kansallisessa lainsäädännössä määritelty matalin (tunti)palkka, jota työntekijälle voidaan maksaa yhteiskunnassa; pienin lain sallima palkka

Etymologia

yhdyssana sanoista vähimmäinen ja palkka

Käännökset

1. matalin palkka, jota työntekijälle voidaan maksaa yhteiskunnassa

englanti: minimum wage

Liittyvät sanat

• työmarkkinat
• työsopimus
• työehtosopimus
• ammattiyhdistysliike

Synonyymit

• minimipalkka

Aiheesta muualla

• vähimmäispalkka Kielitoimiston sanakirjassa