afta
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaafta (9)
- (patologia) suuontelon limakalvoille syntyvä usein kivulias haavauma (Stomatitis aphthosa)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑft̪ɑ/
- tavutus: af‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | afta | aftat |
| genetiivi | aftan | aftojen (aftain) |
| partitiivi | aftaa | aftoja |
| akkusatiivi | afta; aftan |
aftat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aftassa | aftoissa |
| elatiivi | aftasta | aftoista |
| illatiivi | aftaan | aftoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aftalla | aftoilla |
| ablatiivi | aftalta | aftoilta |
| allatiivi | aftalle | aftoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aftana | aftoina |
| translatiivi | aftaksi | aftoiksi |
| abessiivi | aftatta | aftoitta |
| instruktiivi | – | aftoin |
| komitatiivi | – | aftoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | afta- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaItalia
muokkaaSubstantiivi
muokkaaafta f.
- (patologia) afta