armato

Italia

Adjektiivi

armato m., armata[luo] f. (monikko armati[luo] m., armate[luo] f.)

1. aseistettu
2. aseellinen

   attacco armato

Verbi

armato m., armata f. (monikko armati m., armate f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä armare

Latina

Verbi

armātō

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä armō
2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä armō
3. yksikön maskuliinin ja neutrin datiivimuoto sanasta armātus (joka on partisiipin perfekti verbistä armō)
4. yksikön maskuliinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta armātus (joka on partisiipin perfekti verbistä armō)