hiukkanen
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiukkanen (38)
- hyvin pieni määrä, hitunen, rahtunen
- (ydinfysiikka, kemia) aineosanen, esim. atomi, elektroni tai neutroni
- (tietotekniikka, grafiikka) hiukkasysteemin elementti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhiukːɑnen/
- tavutus: hiuk‧ka‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiukkanen | hiukkaset |
| genetiivi | hiukkasen | hiukkasten hiukkasien |
| partitiivi | hiukkasta | hiukkasia |
| akkusatiivi | hiukkanen; hiukkasen |
hiukkaset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiukkasessa | hiukkasissa |
| elatiivi | hiukkasesta | hiukkasista |
| illatiivi | hiukkaseen | hiukkasiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiukkasella | hiukkasilla |
| ablatiivi | hiukkaselta | hiukkasilta |
| allatiivi | hiukkaselle | hiukkasille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiukkasena (hiukkasna) |
hiukkasina |
| translatiivi | hiukkaseksi | hiukkasiksi |
| abessiivi | hiukkasetta | hiukkasitta |
| instruktiivi | – | hiukkasin |
| komitatiivi | – | hiukkasine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiukkase- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiukkas- | |
Etymologia
muokkaa-nen-päätteellä muodostettu diminutiivi sanasta hiukka
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaahiukka, hiukan, jyvänen, partikkeli
Yhdyssanat
muokkaaainehiukkanen, alfahiukkanen, alkeishiukkanen, beetahiukkanen, hiukkasilmaisin, hiukkaskiihdytin, hiukkassuihku, hiukkassäteily, kultahiukkanen, perushiukkanen, pölyhiukkanen, rusohiukkanen, siitepölyhiukkanen, säteilyhiukkanen, tomuhiukkanen, vastahiukkanen, vesihiukkanen, viherhiukkanen, ydinhiukkanen