Katso myös: Гуцу

Substantiivi

muokkaa

hutsu (1)

  1. (arkikieltä, halventava) huora, lutka

Ääntäminen

muokkaa
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: hut‧su

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hutsu hutsut
genetiivi hutsun hutsujen
partitiivi hutsua hutsuja
akkusatiivi hutsu;
hutsun
hutsut
sisäpaikallissijat
inessiivi hutsussa hutsuissa
elatiivi hutsusta hutsuista
illatiivi hutsuun hutsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hutsulla hutsuilla
ablatiivi hutsulta hutsuilta
allatiivi hutsulle hutsuille
muut sijamuodot
essiivi hutsuna hutsuina
translatiivi hutsuksi hutsuiksi
abessiivi hutsutta hutsuitta
instruktiivi hutsuin
komitatiivi hutsuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hutsu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hutsu Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES