kääre
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakääre (48)
- rullalle kääritty asia
- käärepaperi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæːreˣ/
- tavutus: kää‧re
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kääre | kääreet |
genetiivi | kääreen | kääreiden kääreitten |
partitiivi | käärettä | kääreitä |
akkusatiivi | kääre; kääreen |
kääreet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kääreessä | kääreissä |
elatiivi | kääreestä | kääreistä |
illatiivi | kääreeseen | kääreisiin kääreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kääreellä | kääreillä |
ablatiivi | kääreeltä | kääreiltä |
allatiivi | kääreelle | kääreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kääreenä | kääreinä |
translatiivi | kääreeksi | kääreiksi |
abessiivi | kääreettä | kääreittä |
instruktiivi | – | käärein |
komitatiivi | – | kääreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kääree- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kääret- |