känguru

Katso myös: Känguru

Ruotsi

Substantiivi

känguru yl. (3) (yks. määr. kängurun[luo], mon. epämäär. kängurur[luo] tai känguruer[luo], mon. määr. kängururna[luo] tai känguruerna[luo])

1. (eläintiede) kenguru

Etymologia

• samanmerkityksisestä englannin sanasta kangaroo