kaartelu

Suomi

Substantiivi

kaartelu (2)

kaarteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑːrt̪elu/
tavutus: kaar‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaartelu	kaartelut
genetiivi	kaartelun	kaartelujen kaarteluiden kaarteluitten
partitiivi	kaartelua	kaarteluita kaarteluja
akkusatiivi	kaartelu; kaartelun	kaartelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaartelussa	kaarteluissa
elatiivi	kaartelusta	kaarteluista
illatiivi	kaarteluun	kaarteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaartelulla	kaarteluilla
ablatiivi	kaartelulta	kaarteluilta
allatiivi	kaartelulle	kaarteluille
muut sijamuodot
essiivi	kaarteluna	kaarteluina
translatiivi	kaarteluksi	kaarteluiksi
abessiivi	kaartelutta	kaarteluitta
instruktiivi	–	kaarteluin
komitatiivi	–	kaarteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaartelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kaarrella ((vahva) vokaalivartalo kaartel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. kaarteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kaartelu Kielitoimiston sanakirjassa