kansallispuisto

Suomi

Substantiivi

kansallispuisto (1)

1. (tavallisesti valtion omistama) alue, jonka käyttötarkoitus on lailla säädetty luonnonsuojelualueeksi

Etymologia

yhdyssana sanoista kansallinen ja puisto

Käännökset

1. alue

englanti: national park inarinsaame: aalmuglâšmecci

kašubi: park nôrodny m. ruotsi: nationalpark yl.