Substantiivi

muokkaa

kastanjetit (monikollinen)

  1. kahdesta kovasta puupalasta koostuva soitin, jota soitetaan kalistamalla paloja toisiinsa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑst̪ɑnˌjet̪it̪/
  • tavutus: kas‧tan‧je‧tit

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kastanjetit
genetiivi kastanjettien
(kastanjettein)
partitiivi kastanjetteja
akkusatiivi –;
kastanjetit
sisäpaikallissijat
inessiivi kastanjeteissa
elatiivi kastanjeteista
illatiivi kastanjetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kastanjeteilla
ablatiivi kastanjeteilta
allatiivi kastanjeteille
muut sijamuodot
essiivi kastanjetteina
translatiivi kastanjeteiksi
abessiivi kastanjeteitta
instruktiivi kastanjetein
komitatiivi kastanjetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kastanjeti-
vahva vartalo kastanjetti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES