kiemurtelu

Suomi

Substantiivi

kiemurtelu (2)

kiemurteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkie̯murˌt̪elu/
tavutus: kie‧mur‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiemurtelu	kiemurtelut
genetiivi	kiemurtelun	kiemurtelujen kiemurteluiden kiemurteluitten
partitiivi	kiemurtelua	kiemurteluita kiemurteluja
akkusatiivi	kiemurtelu; kiemurtelun	kiemurtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiemurtelussa	kiemurteluissa
elatiivi	kiemurtelusta	kiemurteluista
illatiivi	kiemurteluun	kiemurteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiemurtelulla	kiemurteluilla
ablatiivi	kiemurtelulta	kiemurteluilta
allatiivi	kiemurtelulle	kiemurteluille
muut sijamuodot
essiivi	kiemurteluna	kiemurteluina
translatiivi	kiemurteluksi	kiemurteluiksi
abessiivi	kiemurtelutta	kiemurteluitta
instruktiivi	–	kiemurteluin
komitatiivi	–	kiemurteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiemurtelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kiemurrella ((vahva) vokaalivartalo kiemurtel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. kiemurteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiemurtelu Kielitoimiston sanakirjassa