Substantiivi

muokkaa

kiistely (2)

  1. kiisteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiːst̪ely/
  • tavutus: kiis‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiistely kiistelyt
genetiivi kiistelyn kiistelyjen
kiistelyiden
kiistelyitten
partitiivi kiistelyä kiistelyitä
kiistelyjä
akkusatiivi kiistely;
kiistelyn
kiistelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi kiistelyssä kiistelyissä
elatiivi kiistelystä kiistelyistä
illatiivi kiistelyyn kiistelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiistelyllä kiistelyillä
ablatiivi kiistelyltä kiistelyiltä
allatiivi kiistelylle kiistelyille
muut sijamuodot
essiivi kiistelynä kiistelyinä
translatiivi kiistelyksi kiistelyiksi
abessiivi kiistelyttä kiistelyittä
instruktiivi kiistelyin
komitatiivi kiistelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiistely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES