Substantiivi

muokkaa

kitsi (5)

  1. taiteellisesti arvoton, mauton taide-, kirjallisuus tai musiikkiteos, muu esine tai ilmiö
    [N]eukkuestetiikka juhlamarsseineen ja sentimentaalisine spektaakkeleineen oli poliittista kitschiä parhaimmillaan.[1]

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkit̪si/, [ˈk̟it̪si]
  • tavutus: kit‧si

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kitsi kitsit
genetiivi kitsin kitsien
(kitsein)
partitiivi kitsiä kitsejä
akkusatiivi kitsi;
kitsin
kitsit
sisäpaikallissijat
inessiivi kitsissä kitseissä
elatiivi kitsistä kitseistä
illatiivi kitsiin kitseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kitsillä kitseillä
ablatiivi kitsiltä kitseiltä
allatiivi kitsille kitseille
muut sijamuodot
essiivi kitsinä kitseinä
translatiivi kitsiksi kitseiksi
abessiivi kitsittä kitseittä
instruktiivi kitsein
komitatiivi kitseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kitsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kitsi Kielitoimiston sanakirjassa

Adjektiivi

muokkaa

kitsi (gen kitsi, part kitsit)

  1. pihi, nuuka, saita

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kitsi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  NODES