kombinaatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakombinaatio (3)
- yhdistäminen, yhdistelmä
- (matematiikka) joukon järjestämätön alijoukko
- Kuinka monta suoran mahdollistavaa kombinaatiota pokerissa voidaan muodostaa?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkombiˌnɑːt̪io/
- tavutus: kom‧bi‧naa‧ti‧o
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kombinaatio | kombinaatiot |
| genetiivi | kombinaation | kombinaatioiden kombinaatioitten |
| partitiivi | kombinaatiota | kombinaatioita |
| akkusatiivi | kombinaatio; kombinaation |
kombinaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kombinaatiossa | kombinaatioissa |
| elatiivi | kombinaatiosta | kombinaatioista |
| illatiivi | kombinaatioon | kombinaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kombinaatiolla | kombinaatioilla |
| ablatiivi | kombinaatiolta | kombinaatioilta |
| allatiivi | kombinaatiolle | kombinaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kombinaationa | kombinaatioina |
| translatiivi | kombinaatioksi | kombinaatioiksi |
| abessiivi | kombinaatiotta | kombinaatioitta |
| instruktiivi | – | kombinaatioin |
| komitatiivi | – | kombinaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kombinaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. yhdistäminen, yhdistelmä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakombinaatio-oppi, kombinaatiopiiri
Aiheesta muualla
muokkaa- kombinaatio Kielitoimiston sanakirjassa