kon

Katso myös: koń, kôň, kön, køn

Hollanti

Verbi

kon

1. (taivutusmuoto) verbistä kunnen

Ruotsi

Substantiivi

kon yl. (3) (yks. määr. konen [luo], mon. epämäär. koner [luo], mon. määr. konerna [luo])

1. (geometria) kartio

Substantiivi

kon

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ko