koti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- asunto, talo tai muu asumus, jossa joku itse asuu
- Perheen yhteinen koti.
- Kodissa asutaan.
- Monet viihtyvät kodissaan.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkot̪i/, [ˈko̞t̪i]
- tavutus: ko‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | koti | kodit |
genetiivi | kodin | kotien (kotein) |
partitiivi | kotia | koteja |
akkusatiivi | koti; kodin |
kodit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kodissa | kodeissa |
elatiivi | kodista | kodeista |
illatiivi | kotiin | koteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kodilla | kodeilla |
ablatiivi | kodilta | kodeilta |
allatiivi | kodille | kodeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kotina | koteina |
translatiivi | kodiksi | kodeiksi |
abessiivi | koditta | kodeitta |
instruktiivi | – | kodein |
komitatiivi | – | koteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kodi- | |
vahva vartalo | koti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaajohdos sanasta kota[1]. Muoto koti on abstrahoitunut taivutusmuodosta kodissa ’kotain piirissä’[2].
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaasumisyksikkö, kodinlämpö, kotoa, kotona, lapsuuden koti, piha
Synonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kodikas, koditon, kotikutoinen, kotimainen, kotipolttoinen, kotitaloudellinen, kotitekoinen, kotoinen
- adverbit: kotiinpäin
- substantiivit: kotiuttaja, kotiutuminen, kotiutus, kotouttaja, kotoutuminen
- verbit: kotiuttaa, kotiutua, kotoisa, kotoistaa, kotouttaa
Yhdyssanat
muokkaaalkukoti, elintasokoti, ensikoti, hoitokoti, hoivakoti, isänkoti, kansankoti, kasvatuskoti, kesäkoti, kodinhaltija, kodinhengetär, kodinhoitaja, kodinhoito, kodinkone, kodinonni, kodinsisustus, kodintekniikka, kodintekstiili, kotiaine, kotialue, kotiapteekki, kotiapu, kotiapulainen, kotiaresti, kotiaskare, kotiasu, kotiavustaja, kotiavustus, kotieläin, kotielämä, kotietsintä, kotihengetär, kotihiiri, kotihipat, kotihirmu, kotihoidontuki, kotihoito, koti-ihminen, koti-ikävä, koti-ilta, kotiinkanto, kotiinkuljetus, kotiinkutsu, kotiinlähtö, kotiinpaluu, kotiinpäin, kotiintulo, koti-isä, kotijoukko, kotijoukkue, kotijuusto, kotikalja, kotikasvatus, kotikatsomo, kotikatu, kotikaupunki, kotikenttä, kotikieli, kotikirjasto, kotikissa, kotikommunisti, kotikontu, kotikulma, kotikunta, kotikuri, kotikutoisuus, kotikutomo, kotikutsut, kotikylä, kotikäynti, kotikäyttö, kotilaina, kotilasku, kotileipomo, kotiliesi, kotiloma, kotiläksy, kotimaa, kotimaakunta, kotimarkkinat, kotimatka, kotimies, kotimikro, kotimurre, kotimyynti, kotimökki, kotinumero, kotinurkka, kotiolot, kotiompelija, kotiopettaja, kotiopetus, kotiorkesteri, kotiosoite, kotiottelu, kotiovi, kotipaikka, kotipaikkakunta, kotipalvelu, kotipalveluauto, kotipermanentti, kotipesä, kotipiha, kotipihlaja, kotipiiri, kotipitäjä, kotipolku, kotipoltto, kotipuoli, kotipuutarha, kotirauha, kotirintama, kotirouva, kotiruoka, kotiryssä, kotisairaanhoito, kotisatama, kotiseurakunta, kotiseutu, kotisima, kotisirkka, kotisisar, kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitalous, kotitanhua, kotitarkastus, kotitarve, kotitehtävä, kotitekoinen, kotiteollisuus, kotitie, kotitienoo, kotitietokone, kotitila, kotitonttu, kotityranni, kotityö, kotivakuutus, kotivalmistus, kotivaltio, kotiviini, kotiväki, kotivävy, kotiyleisö, kotiympäristö, kotiäiti, kotiäänestys, koulukoti, kulttuurikoti, kunnalliskoti, lapsuudenkoti, lapsuuskoti, lastenkoti, lepokoti, lomakoti, matkakoti, matkustajakoti, nukkekoti, nuorisokoti, omakotitalo, oppilaskoti, orpokoti, perhekoti, perhepäiväkoti, poikakoti, porvariskoti, päiväkoti, ryhmäkoti, saattokoti, seurakuntakoti, sijaiskoti, sijoituskoti, sotilaskoti, synnyinkoti, syntymäkoti, säätyläiskoti, taiteilijakoti, talonpoikaiskoti, tukikoti, turvakoti, tyttökoti, työläiskoti, vanhainkoti, yksityiskoti
Idiomit
muokkaa- (sanonta) Oma koti kullan kallis.
Aiheesta muualla
muokkaaSloveeni
muokkaaSubstantiivi
muokkaakóti
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 332. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 16