kujertaa

Suomi

Verbi

kujertaa (54-K) (taivutus[luo])

1. (kyyhkystä) esittää soidinlaulua

   Kyyhkyset kujersivat parvekkeella.

2. (ihmisestä) äännellä kyyhkyn tavoin

   Oli sillä miehellä lauluääni: Sehän kujersi kuin kiimainen pulu!

3. (ihmisestä) puhua rakastuneella tai ihailevalla äänellä

   Mies siellä kujersi nuorikolleen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkujert̪ɑːˣ/
• tavutus: ku‧jer‧taa

Etymologia

• onomatopoeettinen

Käännökset

1. esittää soidinlaulua

bulgaria: гукам englanti: coo

hollanti: koeren

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kujertaminen

Aiheesta muualla

• kujertaa Kielitoimiston sanakirjassa